Collie harrastuskoirana

Luonne- ja käyttäytymiskeskustelua, myös luonnetestaamiseen liittyvät aiheet.

Valvojat: Mia Möller, Kirsi Leppälammi

ViestiKirjoittaja Pia Veikkolainen » 11.03.2006 02:38

Mikä on keskiverto collie... :?
Pia Veikkolainen
 
Viestit: 730
Liittynyt: 02.05.2005 03:51
Paikkakunta: Hyvinkää

ViestiKirjoittaja Kirsi Auranen » 11.03.2006 11:51

Oma käsitykseni keskiverto colliesta ja colliesta yleensä. Collien voi näin aloittelijan mielessä jakaa neljään kategoriaan, tässä kuvailen ne:

1.Harrastajan unelma :gold: : Pentuna: on aina kiinnostunut ihmisestä ja oleilee ihmisen lähellä mielellään. On ahne, muttei röyhkeä. Taistelee mielellään ja tuo lelua uudelleen ja uudelleen. Seuraa ihmistä tämän kävellessä kauemmas. Ei pelkää pöydällä. Alistettaessa rauhoittuu ja tulee leikkimään sen jälkeen. Ei pelästy ääniä. Ei pelkää poistua matolta, eikä jähmety liukkailla pinnoilla. Aikuisena: On avoin ihmisiä kohtaan ja antaa silittää ja jopa pitää siitä. Taistelee aina leikkiä tarjottaessa. Ei pelkää ääniä, eikä uusia tilanteita. Osaa rauhoittua ja keskittyä oli tilanne ympärillä mikä hyvänsä. Sisäisen moottorin avulla käynnistyy treeniin vaivatta. Aina valmis, mutta myös rauhoittuu tarvittaessa.

2. Keskiverto collie :pokal: : Pentuna: On kiinnostunut jonkin verran ihmisestä, mutta eniten pentutovereista. Seuraa ihmistä, mutta saattaa menettää mielenkiintonsa jollekin muulle. On kiinnostunut ruuasta, mutta häirön alla vaatii hieman houkuttelua. Huomaa liukkaat ja epävakaat pinnat, mutta tulee houkuteltaessa. Alistettaessa hieman rimpuilee, mutta rauhoittuu ja tulee päästettyä leikkimään hetken houkuttelun jälkeen. Aikuisena: On melko avoin ihmisiin ja päästää ne iholle, tosin joitain poikkeuksia saattaa olla. Uusissa tilanteissa suhtautuu aluksi varovaisesti ja tarkkailee, mutta rauhoittuu huomatessaan tilanteen ok:ksi. Sopeutuu uusiiin asioihin muutaman kerran jälkeen jo hyvin. Taistelee aina oman ihmisen kanssa, mutta ei aina vieraiden kanssa. Ympäristön ärsykkeet haittaavat treeniä, mutta siihenkin tottuu ajan kanssa. Osaa rauhoittua vieraassakin paikassa alun pienen jännityksen lauettua.

3.Ei niin helppo collie :smt069 . Pentuna: Ei ole kiinnostunut juuri ihmisestä, eikä pentutovereistaan. Ruoka on hengissäpysymistä varten, mutta stressissä ruoka ei kiinnosta, eikä ole kiinnostunut taistelemaan sen eteen. Pelkää ääniä hieman. Ei poistu matolta omaehtoisesti, mutta suuren houkuttelun tuloksena saattaa varovaisesti kokeilla. Ei taistele lelusta juurikaan. Alistettaessa rimpuilee, eikä rauhoitu ja päästettäessä ei tule leikkimään, mutta tulee houkuteltaessa luokse, ei kuitenkaan enää leiki. Aikuisena: On epäileväinen suhteessa vieraisiin ihmisiin, ei päästä iholle. Toisia sietää, muttei rakasta. Pelkää liukkaita pintoja ja varoo uusia tilanteita. On stressiherkkä uusista asioista, eikä meinaa rauhoittua. Keskittyminen treeniin häiriintyy jatkuvasti ulkoisten ärsykkeiden vuoksi. Vaatii useita toistoja sopeutua uusiin tilanteisiin ja silti aina aluksi jännittää niitä. Taistelee ajoittain oman ihmisen kanssa, muttei koskaan vieraan kanssa. Rauhoittuminen vieraassa paikassa ei onnistu, mutta erittäin useiden toistojen jälkeen oppii rauhoittumaan.

4. Murheenkryyni collie :smt100 :Pentuna: Ei uskalla lähestyä ihmistä, paitsi varovasti suuren suuren houkuttelun jälkeen. Oleilee eniten jonkin huonekalun alla. Kiinnostuu kyllä ruuasta ja saattaa olla ahnekin. Tosin ei taistele ruokaa saadakseen ja ääniarkana pakenee paikalta, jos ruokakuppi kolahtaa. Ei poistu matolta edes houkuteltaessa. Ei leiki. Alistettaessa saattaa saada sydänhalvauksen, eikä päästettäessä lähesty enää ihmistä. Aikuisena: On epäileväinen suhteessa ihmisiin ja saattaa olla pelkopurija. Ei voi välttämättä viedä treenipaikalle tai näyttelyyn, koska stressaa niin paljon, eikä siedä vieraita ihmisiä. Jähmettyy uusissa paikoissa, ei voi viedä niihin. Paras paikka on kodin lähettyvillä oleilu. Rauhoittuu kotona, mutta stressaa sielläkin ajoittain joitain asioita.

Siinäpä noita. Eihän nämä tietenkään ole mitään mustavalkoisia rajanvetoja, mutta noin suunnilleen sinnepäin. Eri mieltä saa olla. 8)
Avatar
Kirsi Auranen
 
Viestit: 898
Liittynyt: 01.05.2005 20:45
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja Oona Vainio » 11.03.2006 12:02

[
Koira jalostuksessa on vaan hieman pinnalla
"kysynnän ja tarjonnan laki"...


niinpä.... :peukku:


Ehkä kokeilen kepillä jäätä, mutta toivoisin, että collie saisi colliepiireissä ensin sen arvostuksen, mikä sille palveluskoirana/ paimenkoirana kuuluu. [/quote]

Tämä on minunkin mielestäni iso kysymys. Toisaalta vähän joka rodussa tuntuu olevan meneillään trendi, että halutaan vain niitä "kivoja ja helppoja" sessoja, joka suomennettuna tarkoittaa sitä, että koira ei saisi vaatia muuta aktiviteettia kuin korttelin ympäri kävelyä. Jos rotumme omat harrastajat ja kasvattajat ruokkivat tätä käsitystä, niin kuinka moni pennunostaja viitsii kentälle edes lähteä? Ja sitten jos on käynyt niin, että pentu onkin sähäkämpi tapaus, jolla toiminnanhalua ja omaa päätä riittää, niin sitten käsissä on ongelmakoira :roll: Kun se ei osoittautunutkaan niin simppeliksi hauvaksi kuin alunperin odotettiin :P
" Collie is a bi`origin a Scottish dog and it has in it the courage and pertinacity o`Scotland "
Oona Vainio
 
Viestit: 32
Liittynyt: 21.08.2005 21:15
Paikkakunta: HKI

ViestiKirjoittaja Sanna Laakso » 11.03.2006 12:04

Hienot selitteet :D noiden mukaan mulla on kaksi harrastajan unelmaa ja ja kaksi keskivertoa :-D

todella hienot selitykset, yhdyn noihin.
Sanna Laakso
 
Viestit: 769
Liittynyt: 25.04.2005 11:52
Paikkakunta: Paimio

ViestiKirjoittaja Jannica Joelsson » 11.03.2006 12:25

Millalle vastaus:

Onhan se vähän vaarallista mainita joka tietty koira tällaisella keskustelupalstalla mutta mun tarkoitus oli vain sanoa että jokainen nahka on varmasti koulutettavissa jos vaan jaksaa tehdä sen työn. Olisi hauska tietää montako prosenttia Suomen nahkakannasta kantaa samat geenit kun Patulla. Sukutaulusta löytyy koiria jotka ovat aika ahkerasti käytetty siitokseen. Joten missä ne muut helmet ovat ;)? Tottakai voittajaluokka on vaativa luokka ja koirat jotka siellä pärjäävät osoittavat kestävyyttä (jotain mitä lt-testi ei pysty kertomaan). Silti menestys löytyy ihmisten korvien välistä ei koirien.

Ja Antilta pyydän anteeksi että käytin hänen koiransa esimerkkinä. Toisaalta hän on varmasti varautunut siihen että colliepiireissä tuollainen menestys nostaa hirveän haloon! Täällä akkojen kesken puhutaan enemmän kun treenataan :-D
"All knowledge, the totality of all questions and all answers is contained in the dog" Franz Kafka
Avatar
Jannica Joelsson
 
Viestit: 531
Liittynyt: 13.05.2005 12:21
Paikkakunta: Kirkkonummi

ViestiKirjoittaja Hanna Silander » 11.03.2006 23:08

Nyt kyllä tartun ( pitkästä aikaa) tuohon kommenttiin, että joka nahkasta ( yhtälailla kuin pehkosta) olisi harrastuskoiraksi, jos on taitava kouluttaja. Sanoohan sen jo järki, ettei se ole mitenkään mahdollista... kyllä se kisaaminen ja sinne pääseminen voittajaluokka tasolle vaatii koiralta jotain korvien väliin molemmille.... Ykköstuloksiin jo melko paljon. Totuus toki on, että vaikka omistaa älyttömän hyvän koiran, eikä lainkaan kouluttajan taitoja niin metsään mennään, mutta sama osoite jos koira on huono tai sanotaan heikko.
Itselläni kolmas kisakoira menossa, kaikki erilaisia, mutta jokaiselta löytyy moottori, yksi dieseli :smt015 , toinen turbo :uglybye: , kolmas perusmoottori versio, kivan kokoisella koneella tietty :smt041 . Jokaisella eri metodit eteenpäin viennissä.

Patu ei ole pelkästään hyvän kouluttajan tuotosta vaan jo hyvin kisauransa alkuaikoina näin koiran potentiaalin. Hyvä koira, hyvä ohjaaja.
Wauhtia ja Waarallista elämää nurkissa :hmm:
Hanna Silander
 
Viestit: 206
Liittynyt: 10.05.2005 13:50
Paikkakunta: Sastamala

ViestiKirjoittaja Tiina Hasu » 12.03.2006 12:00

Jannica: aika aloittelijan kommentteja :smt095

Agilityssa olen kolutusryhmissäni nähnyt nahkoja joista ei ole edes kisakoiriksi. Omistajat ovat olleet motivoituneita kouluttajia , mutta minkäs voi jos koira pelkää esteitä, ihmisiä ja lisäksi puuttuu vielä se moottori millä viedään koiraa eteenpäin :lol: tyhjästä on paha nyhjästä :smt009

Yhdyn Hannan mielipiteisiin,kyllä koiralta vaaditaan korvien välistä myös jotakin , tyhjäpäisen koiran kanssa ei ylimmistä luokista ykköstuloksia napsita. Oli laji mikä hyvänsä. Taitavinkaa kouluttaja ei kykene siihen :wink:
Avatar
Tiina Hasu
 
Viestit: 465
Liittynyt: 29.05.2005 23:48
Paikkakunta: Mäntsälä

ViestiKirjoittaja Kirsi Leppälammi » 12.03.2006 17:30

Niin, kai ajatukset hieman muuttuvat, kun pidemmälle omaa koiraansa vie (lajissa kuin lajissa).

Eli Hannan ja Tiinan kanssa jonkin verran samoissa ajatuksissa.

Toisaalta kyllä kouluttajallakin on tosi paljon merkitystä. Hieman heikommankin koiran voisi ehkä saada vielä sinne ylimpään luokkaan, sieltä jopa tuloksia, mutta sanoisinpa että ne osaavammat kouluttajat eivät viitsisi lähteä tekemään sitä työtä, mitä se vaatii. Minä en ainakaan :lol: . Kyllä minä haluan käsiini sellaisen koiran, jonka kanssa työskenteleminen on mukavaa. Haasteita saa olla, mutta liika on liikaa.

Olen huomannut, että mitä vähemmän ihminen on omaansa/omiansa koiria treenannut, sen "mukavampi koira" hänen mielestään on. Koulutusominaisuuksien mittaamiseen tarvitaan edelleenkin sitä kouluttamista. Mitä pidemmälle koiraa on koulutettu, sitä enemmän huomaa koirassaan myös niitä pieniä puutteita. Normaalielämässä ne pienet puutteet eivät näy - eikä vielä alemmissakaan luokissa. Kun kriittisesti katselee ja niitä pieniä puutteita löytää siitä omasta, rakkaasta koirastaan, on se tieto kullan arvoista jalostustyötä tehdessä. Painotan vielä, että harvemmin ne puutteet ovat suuria jos korkeimpiin luokkiin on jo päässyt, mutta ne pienet jutut tulee huomattua vasta kun koiran kanssa on paljon tehnyt työtä ja sen sinne ylös asti on saanut.
Avatar
Kirsi Leppälammi
 
Viestit: 1127
Liittynyt: 25.04.2005 00:42
Paikkakunta: Uusikaupunki

ViestiKirjoittaja Salla Perkkiö » 12.03.2006 23:23

Hienoa keskustelua! Ja tärkeääkin.

Tuohon koiran/ohjaajan ominaisuuksiin liittyen olen itse sitä mieltä että jalostuksen kannalta tärkeintä nimenomaan on kuunnella ohjaajan kritiikkiä koirastaan ja myös koirakon kouluttajan näkemyksiä kun arvioidaan koiran koulutettavuutta ja ominaisuuksia. Koirasta treenaamisen myötä opittu kertoo toivottavasti koirasta vielä paljon enemmän kuin ne mahdolliset saavutetut tittelit, myöskään sieltä korkeimmista luokista. Tittelihän kertoo vain mitä on saavutettu, ei sitä kuinka helpolla ja minkälaisia ongelmia matkalla on voitettu. Enkä nyt väitä että joka colliesta on SM-tasolle, välillä tuntuu että joka colliesta ei valitettavasti ole edes tasapainoiseksi kotikoiraksi saati edes alokasluokan koulutustunnuksen saavuttajaksi. Niitä jalokiviä löytyy kuitenkin kaikella todennäköisyydellä myös sieltä tumpeloiden käsistä ja tärkeä kysymys kuuluu, että miten ne sitten löydettäisiin jalostukseen..?

Ehkä olennaisinta olisi se, että lupaaville pennuille saataisiin edes jollain tasolla harrastavia koteja, tähän toivoisi jokaisen kasvattajan panostavan. Itse olen jo tähän mennessä yhteisen työn (verta, hikeä ja kyyneliä on kyllä vuodatettu niin ilosta kuin surustakin :-D ) seurauksena oppinut koirastani rutkasti vaikka olenkin tumpelo ensikertalainen ja osaan kyllä kertoa siitä aika paljon vaikkei niitä koulareita plakkarissa kovin kummoisia vielä olekaan mm. erinäisistä koulutuksellisista virheistä johtuen...

Alkuperäiseen aiheeseen: Treenaan muuten yhden belgi-ihmisen kanssa useamman kerran viikossa, joka ei kyllä todellakaan ajattele että kaikki colliet on lapasia. Ja siskoni, jolla on kaksi työlinjaista malia pitää nahkacollieta yhtenä mahdollisuutena seuraavaksi roduksi! Kysehän on vaan siitä minkälainen koira kullekin sopii ja mitä koiransa kanssa haluaa harrastaa. Ja millaisia collieita on sattunut treeniporukoissa/kisakentillä näkemään. Tavoite jalostuksellisesti lienee, että vietikäs collie olisi tulevaisuudessa enempi sääntö kuin poikkeus, jotta kaikille niille vielä ennakkoluulottomille ihmisille, jotka rodusta kiinnostuvat löytyisi tulevaisuudessakin kunnon moottorilla varustettu painos :).

t. Salla
Salla Perkkiö
 
Viestit: 127
Liittynyt: 09.05.2005 13:30
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Milla Tuominen » 13.03.2006 12:06

Jannica Joelsson kirjoitti:Onhan se vähän vaarallista mainita joka tietty koira tällaisella keskustelupalstalla mutta mun tarkoitus oli vain sanoa että jokainen nahka on varmasti koulutettavissa jos vaan jaksaa tehdä sen työn.


Siis että jokainen nahka on koulutettavissa SM-tasolle, jos ohjaaja vain jaksaa tehdä riittävästi töitä?

Aika hurja väite. Missään menestyneemmässäkään palveluskoirarodussa tuskin uskallettaisiin sanoa, että mikä tahansa rodun yksilö on oikeissa käsissä potentiaalinen SM-mitalisti. Tai edes suurin osa rodun yksilöistä. Collieihmisten vakuuttavuutta muiden rotujen harrastajien silmissä taitavat syödä nimenomaan tällaiset väitteet.
Avatar
Milla Tuominen
 
Viestit: 457
Liittynyt: 25.04.2005 10:25
Paikkakunta: Lempäälä

ViestiKirjoittaja Kirsi Kumpulainen » 13.03.2006 18:03

Vähän palatakseni ylempään, miksei collieille voisi mahdollisesti vaikka erkkariin ottaa ampumista mukaan? Ja laatuarvosteluksi tulisi hylsy automaattisesti jos paukkuja ei kestä?

Vai sattuisiko tuo karsimaan liikaa osanottajia? :-D
Kirsi Kumpulainen
 
Viestit: 131
Liittynyt: 25.04.2005 00:36
Paikkakunta: Orimattila

ViestiKirjoittaja Kirsi Kumpulainen » 13.03.2006 18:03

*muilta osin komppailee Sallaa aika lailla*
Kirsi Kumpulainen
 
Viestit: 131
Liittynyt: 25.04.2005 00:36
Paikkakunta: Orimattila

ViestiKirjoittaja Laura Katajamäki » 13.03.2006 19:28

Jannica Joelsson
Vaikka varmasti onkin paljon nahkoja, joilla on samoja geenejä Patun kanssa niin ne koirat ovat hyvin eri tasoisia. Aivan kuten pentueissakin on eri tasoisia pentuja, jostakin tulee näyttelytähti ja jostain toisesta käyttövalio. Tottakai hyvä ohjaaja on tärkeä mutta jotta ylempien luokkien tuloksiin päästään täytyy koirallakin olla hyviä ominaisuuksia, kuten viettikestävyyttä.
Laura Katajamäki
 
Viestit: 371
Liittynyt: 05.06.2005 20:09
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja Johanna Ruottinen » 13.03.2006 19:48

*Kuvittelee mielessään tulevaisuuden collie-erkkaria: näyttelytoimikunta järjestää erillisen varainkeruu-match-shown vähintään 600:n 9mm panoksen hankintaan jotta kaikille osallistujille voidaan ampua tarvittavat 2-3 kertaa laukausvarmuuden selvittämiseksi. Luonnetestitoimitsijalta pyydetään apua uusien ampujien kouluttamiseksi jotta kaikissa neljässä kehässä voidaan ampua vuoroissa ampujan kuulovaurioiden välttämiseksi. Numerolappujen mukana postitetaan kehoitus ottaa kuulosuojaimet handlerille ja turisteille ja jättää pienet lapset kotiin. Tuomarit joutuvat kirjoittamaan arvostelut itse, koska kehäsihteerien käyttö kuulosuojaimilla varustettuna estää sanelemisen. Lähimmästä urheiluseurasta tiedustellaan nopsajalkaista nuorisoa avuksi juoksemaan kiinni paniikissa karkuun säntäilevät koirat ja he suostuvat auttamaan ilmaiseksi, koska saavat samalla hyvää harjoitusta pikajuoksun lähtöihin.

Vuosien päästä todetaan tyytyväisenä että ammuskelu näyttelyissä on tuottanut toivotun tuloksen: colliet eivät enää reagoi ampumiseen, tosin käskyjenkin suhteen rodusta on tullut yleisesti kovakorvainen. Ja jossain joku eläinlääkäri jälleen kerran toteaa, että kuurous ei ole vain valkoisuuteen liittyvä ongelma...*

:smt068 :smt068
Avatar
Johanna Ruottinen
 
Viestit: 1111
Liittynyt: 25.04.2005 18:12
Paikkakunta: Latovainio

ViestiKirjoittaja Kirsi Kumpulainen » 13.03.2006 21:22

*leijuukohan täällä ilmassa pientä liioittelun makua* :-D
Kirsi Kumpulainen
 
Viestit: 131
Liittynyt: 25.04.2005 00:36
Paikkakunta: Orimattila

ViestiKirjoittaja Hanna Pänkälä » 13.03.2006 22:32

Johanna :smt044 :smt042

Pelastit päivän, ei mulla muuta :smt005
Avatar
Hanna Pänkälä
 
Viestit: 80
Liittynyt: 25.04.2005 09:58
Paikkakunta: Jyväskylä

ViestiKirjoittaja Kirsi Leppälammi » 14.03.2006 01:28

Tässä vain mainintana, että saksanpaimenkoirien erikoisnäyttelyssä kyllä ammutaan. Miksei toimisi collieilla?
Avatar
Kirsi Leppälammi
 
Viestit: 1127
Liittynyt: 25.04.2005 00:42
Paikkakunta: Uusikaupunki

ViestiKirjoittaja Kirsi Kumpulainen » 14.03.2006 01:35

Nyt kyl on oikeasti ihan pakko, ei voi jättää tilaisuutta käyttämättä.

:roll:
Kirsi Kumpulainen
 
Viestit: 131
Liittynyt: 25.04.2005 00:36
Paikkakunta: Orimattila

Käyttöominaisuuksista

ViestiKirjoittaja Silja Alankola » 14.03.2006 10:11

Colliesta ei tule belgiä eikä päinvastoin yksinkertaisen tosiasian vuoksi, eli FCI:n mukaan belgit ovat käyttörotuja ja colliet eivät. Kautta maailman belgikasvattajat pääosin ottavat käyttöominaisuudet huomioon, kun taas kautta maailman pääosin kai vain Suomessa ja Ruotsissa colliekasvattajat ottavat jossain määrin käyttöominaisuuksia huomioon. Koska kasvattaa ei voi vain käyttöominaisuuksia silmälläpitäen, myös terveys ja ulkonäkö (myös ja varsinkin käyttökoira tarvitsee terveen rakenteen) on otettava huomioon, tulee pää vetävän käteen kohtuullisen nopeasti. On turha heristää sormea kasvattajille, jotka eivät ota käyttöominaisuuksia huomioon, heidän mielipiteensä on yhtenevä FCI:n kanssa ja siten mielestäni täysin oikeutettu.
On todella hienoa, että on myös kasvattajia ja harrastajia, jotka haluavat viedä collieta käyttökoirana eteenpäin, mutta koska he ovat kovasti vähemmistössä maailmassa, on työsarka jokseenkin vaikea = hatunnosto heille! En usko, että on realistista ainakaan meidän elinaikanamme odottaa, että voisi tuoda esim. Englannista pennun, jossa olisi takana kolmeen polveen käyttötuloksia ;-) Geenipoolin laajana pitäminen taas pakottaa menemään ennemmin tai myöhemmin ulos, jos kuvitellaan, että jonkin aikaa voisikin kasvattaa panostaen käyttöpuoleen skandinaavisilla hyviä käyttöominaisuuksia omaavilla yksilöilllä.
Näillä taustoilla (Suomessakaan ei tarvitse mennä kovin paljon taakse päin kun samat koirat löytyvät valtaosan kannasta takaa) hyvät käyttöcolliet ovat helmiä, joissa koiran ominaisuudet yhdistyvät vielä lahjakkaaseen ja motivoituneeseen ohjaajaan, mutta se ei vielä takaa käyttöominaisuuksien periytymistä. Toki olisi hienoa, jos kasvattajat kautta linjan kiinnittäisivät enemmän huomiota luonteisiin ja käyttöominaisuuksiin, mutta heittelemättä herneitä suuntaan tai toiseen, näissä raameissa eletään.
Vielä loppukaneetiksi on sanottava, että minkä ihmeen takia sillä on mitään väliä, mitä muiden rotujen harrastajat ajattelevat colliesta? Ja miksi niin monella collieihmisellä on huono "itsetunto" rotumme suhteen? Meillä on hieno rotu, puutteineen ja vahvuuksineen, ollaan ylpeitä siitä ja lippu korkealla (en viitsinyt laittaa häntä pystyyn ;-))
Silja Alankola
 
Viestit: 37
Liittynyt: 02.05.2005 11:32
Paikkakunta: Virrat

ViestiKirjoittaja Kirsi Auranen » 14.03.2006 10:16

Nahkoista Suomessa sen verran, että TVA arvon on saavuttanut kolme nahkaa. Tämän helpon tittelin on vain kaikki muut jotenkin jättäneet hakematta, ehkä juuri sen saavuttamisen helppouden takia. Joopa joo! :smt064
Avatar
Kirsi Auranen
 
Viestit: 898
Liittynyt: 01.05.2005 20:45
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja Aila-Maija Kunnari » 14.03.2006 11:24

Siljalle:
Mutta sitä tosiasiaa, että collie on alunperin paimenkoira, ei FCI:kään voi päätöksillään muuksi muuttaa. FCI teki tuollaisen jaottelun jossain vaiheessa, mutta ei ne koirat sillä hetkellä omaa historiaansa muuttaneet.
Paimenen ominaisuudet ovat juuri niitä samoja, joista tänä päivänä työstetään näitä "kayttökoiria, palveluskoiria, harrastekoiria": mitä ikinä nimeä niistä nyt halutaankaan käyttää. Lisäksi meillä täällä Suomessa collie todella on yksi niistä vanhimmista palveluskoirat-ryhmään kuuluneista koirista.
Ei siis liikaa kumarrella "ulkomaisten auktoriteettien" päätöksiä näissä koira-asioissakaan vaan katsotaan asioita omasta perspektiivistämme. Mielestäni pyrkimys säilyttää collien paimentyyppi (=fyysiset ja psyykkiset käyttöominaisuudet) on täysin linjassa sen kanssa, että tulee kunnioittaa rotua, rotumääritelmää ja rodun alkuperää.

Anu
Aila-Maija Kunnari
 
Viestit: 315
Liittynyt: 08.05.2005 13:10
Paikkakunta: Klaukkala

ViestiKirjoittaja Johanna Ruottinen » 14.03.2006 11:25

Silja ymmärrän näkökantasi, mutta en oikein sen perusteluja. Varsinkaan sitä, että vain pohjoismaissa osattaisiin kiinnittää huomiota luonteisiin sen takia että täällä collie luetaan käyttörotuihin, muualla ei. Ei se rotujen jaottelusta ole kiinni vaan siitä mitä jalostetaan. FCI (organisaatio) on asia erikseen ja minun vaatimaton mielipiteeni on että siltä taholta ei mitään kovin toimivaa ja järkevää voi odottaa. Mutta jos rodun kotimaata ja kasvattajia ajatellaan, siellähän ei edes OLE täkäläistä vastavaa jakoa "käyttökoiriin" ja "ei-käytökoiriin", on vain roturyhmät jotka perustuvat alkuperäiseen käyttötarkoitukseen ja sillä siisti. Esim. palveluskoirakokeita vastaavaan koemuotoon on ymmärtääkseni vapaa osallistumisoikeus rodusta riippumatta ja myös jokunen collie siinä on kilpaillut (sielläpä on käytössä vielä mm se 180 cm lankkueste jota täällä kauhistellaan jne). Lisäksi heillä on "Good Citizen" kampanja joka on periaatteeltaan vähän kuin meidän BH-koe ja colliepiireissä ihan suosittu, ja tokoa, agilityä, flyballia jne harrastetaan ihan yleisesti. Jos ei sitten ajattele edes muuta kuin näyttelyitä, se on kasvattajan oma moka (eikä edes jossain Cruftissa kovin pitkälle pötkitä aran koiran kanssa).

Se että olisi "oikeutettua" olla välittämättä luonnejalostuksesta perustuen jollekin ryhmäjaolle ei vaan mahdu minun pääkoppaan. Ihan oikeat käyttöominaisuudet vielä erikseen ja ehkä niin voidaan ajatellakin, mutta MISSÄÄN RODUSSA normaali-hyväluonteisen, pelottoman ja paineistumattoman (= jollain tasolla myös koulutuskelpoisen) koiran kasvattaminen ei saisi olla toisarvoista ulkomuotoyksityiskohdille. Meidän rodussa se on sitä valitettavasti ollut milloin milläkin verukkeella, isolle osalle kasvattajista maasta ja ryhmäjaoista riippumatta. Tämän kehityssuunnan korjaamisen vaikeus ei edes johdu käyttötulosten vähyydestä (joilla sinänsä ei asian kanssa ole edes mitään tekemistä) jne vaan ihmisten asenteista jotka pitävät arkaa lapasta normaalina colliena.

Itse ainakin uskallan käyttää brittisukuisia koiria ja nimenomaan niistä hakea sitä toimivaa, myöskin käyttökelpoista luonnetta, koska oma kokemus sanoo vankasti että sitä löytyy. 13 v sitten tuontinarttumme ravisteli käsitystämme siitä millainen collieluonteen kuuluu olla, ja edelleen 12 v myöhemmin viimevuonna törmäsimme matkalla sinne muutamaan _luonteellisesti_ erittäin vakuuttavaan tapaukseen, osa samoista linjoista, osa muista. Näkyi niitä surkeitakin, ihan niinkuin täälläkin näkyy, eikä siinä ole häpeämisen paikka vielä - vaan kyse on siitä miten niihin suhtaudutaan. Annetaanko voittaa kehissä, annetaanko jatkaa sukua. Väitän että oli maa mikä tahansa, hyvä kasvattaja tuntee vastuunsa rodun luonteesta ja jos on kerran helmen omistanut, miksi sitä haluaisi tyytyä vähempään ;)
Avatar
Johanna Ruottinen
 
Viestit: 1111
Liittynyt: 25.04.2005 18:12
Paikkakunta: Latovainio

ViestiKirjoittaja Johanna Ruottinen » 14.03.2006 11:32

Hyvä Anu :D Osaisipa sitä tiivistää asian noin selkeästi ja painokkaasti, tulisi ehkä ymmärretyksi pikkasen paremmin ;-)
Avatar
Johanna Ruottinen
 
Viestit: 1111
Liittynyt: 25.04.2005 18:12
Paikkakunta: Latovainio

ViestiKirjoittaja Kirsi Leppälammi » 14.03.2006 14:31

*Taputtaa Anulle* :smt045
Avatar
Kirsi Leppälammi
 
Viestit: 1127
Liittynyt: 25.04.2005 00:42
Paikkakunta: Uusikaupunki

ViestiKirjoittaja Riitta Lindström » 14.03.2006 21:10

Vaikka Anu jo kirjoittikin kamalan hyvin, pitää vielä kommentoida tuohon Siljan "minkä ihmeen takia sillä on mitään väliä, mitä muiden rotujen harrastajat ajattelevat colliesta?"

Jos on sitä mieltä, ettei collie ole käyttökoirarotu, niin eihän sillä olekaan mitään väliä, mitä muut rodustamme ajattelevat. Jos taas pitää rotuamme käyttökoirana, harrastajien mielipiteillä on merkitystä. Eihän kukaan uusi harrastaja ota sellaista koiraa, joka harrastuspiireissä "tiedetään" huonoksi. Kokeissa käyvien määrä on tippunut niin pieneksi, että hyviä tuloksia saavat koirat on helppo leimata harvinaisuuksiksi. Vanhat harrastajat joskus lopettavat ja uusia pitäisi saada tilalle. Collien tilanne tällä hetkellä on melko huono ja siksi toivoisikin, että harrastuspiirien nykyisiä käsityksiä ei ainakaan vahvistettaisi. Menee uskottavuus niiltäkin, jotka jaksavat siellä kentällä ja metsässä pakertaa. Itse olen treeneissä useasti törmännyt kouluttajien/kanssatreenaajien suunnalta sellaiseen "tuohan on vain collie, ei sen kouluttamiseen nyt kovin paljoa jaksa panostaa"-asenteeseen. No, jauhot on muutamalle saatu pistettyä suuhun, mutta mun eka lassie onkin erittäin epärodunomainen, kun se on liian belgimäinen :-D
Avatar
Riitta Lindström
 
Viestit: 104
Liittynyt: 25.04.2005 12:37
Paikkakunta: Tuusula

EdellinenSeuraava

Paluu Luonneaiheet



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä

cron