Arka vai mikä? (Rappus/liukkauskammo)

Luonne- ja käyttäytymiskeskustelua, myös luonnetestaamiseen liittyvät aiheet.

Valvojat: Mia Möller, Kirsi Leppälammi

Arka vai mikä? (Rappus/liukkauskammo)

ViestiKirjoittaja Vesa Kääriäinen » 19.02.2010 15:13

Olen lueskellut tällä foorumilla ja (muuallakin) olevia tarinoita collien mahdollisesta arkuudesta erilaisille asioille ja lähdin nyt kyselemään kuinka te jotka olette joutuneet samantyylisten asioiden kanssa painiskelemaan kuin meillä, edenneet ja selviytyneet asioissa. Toivoisin tietenkin muiltakin vinkkejä ja ratkaisu-ehdotuksia. Itse olen hieman hukassa juuri nyt, on tullut lyhyen ajan monta uutta asiaa koiran kanssa enkä oikein tiedä kuinka lähteä purkamaan tilannetta vai onko sitten paljon tehtävissäkään.

Koirani on noin 11 kk:n ikäinen pk -uros, koti-oloissa rauhallinen, lenkillä aktiivinen ja iloinen sekä leikkisä seuralainen.
Pentuna vaikutti reippaalta uusissa paikoissa, niin kaupungillakin ja eläinlääkärissäkin, ainoana harmina oli autossa kulkeminen, siitä pentu ei pitänyt. Nykyään autossa kulkeminen sujuu paremmin. Nuorena riehakkaammat lajitoverit herätti epävarmuutta, nyttemmin ei niinkään. Tuttujen koirien kanssa näyttää tulevan hyvin toimeen ja ihmisten kanssa samoin.

Alkutalvesta kävimme ell:n vastaanotolla missä koira hätääntyi ja liukasteli lattialla, tästä luulen saaneen alkunsa jonkin-asteisen lattia-kammon, tällä hetkellä koira pelkää liukkaita pintoja sisällä ja ulkona väistää sellaisia kohtia jossa alusta vaihtuu. Esimerkkinä, kotikaupungissamme on eräällä kadulla katulämmitys, lumelta sulalle pinnalle koira kieltäytyy kulkemasta. Koti-oloissa ja tavanomaisesti ulkoillessa liukastelut ei näytä juurikaan haittaavan.

Portaat on myös suurta epävarmuutta aiheuttava asia. Alkuun erilaisten portaitten kulkeminen sujui mutta sitten pari kompurointia muutti tilanteen. Portaitten kulkemista ollaan harjoiteltu muutamia kertoja toisen koiran avustamana ja se onkin toiminut. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa jossa ulkona olevissa portaikoissa koira joskus kulkee portaat sujuvasti, joskus kieltäytyy täysin.

Koiralla on myös taipumus arkailla uusia paikkoja tai alueita. Tyypillinen tilanne on sellainen että ollessamme tavanomaisella kävelyllä haluaisin itse kulkea jotain uutta reittiä, koira kieltäytyy seuraamasta. Joskus saan sen mukaan houkuttelemalla, joskus en. Joskus tilanne menee niin että koira painuu mahalleen maahan ja hetken mietittyään jatkaa matkaa uuteen suuntaan niinkuin siitä olisi kuljettu sata kertaa aikaisemminkin. Toisena esimerkkinä voisi olla paikka johon mennään autolla, koira on uudelle alueelle joutuessaan huolestuneen/aran oloinen.

Herkkyys äkillisille äänille on myös ollut lisääntymään päin. Vuodenvaihteella oli tässä meidänkin kohdalla ratkaiseva merkitys. Koira tosin ei panikoi vaan on enemmänkin huolestuneen oloinen jonkun aikaa hätkähdettyään.

Yleensä ottaen arkirutiini sujuu koiran kanssa hyvin eikä ylläolevat asiat yksittäisinä olekaan maatakaatavia asioita mutta hieman huolettaa mahdollisuus että ne lisääntyy tai pahenee ja tietenkin mietityttää mitä ne kertoo koiran luonteesta ja toisekseen rajoittaahan ne hieman koiran kanssa kulkemista. Ja mielelläni tekisin jotain noille jos vain se on mahdollista. Koiraa tosin tuntuu olevan vaikea auttaa, tuntuu olevan sellainen että jonkun kompuroinnin jälkeen asia jää tiukasti mieleen eikä oikein pääse niistä yli. Esimerkkinä viimeisin, koira kompuroi taka-pihan kynnyksellä eikä ole siitä nyt kahteen päivään kulkenut. Mieli tekisi mutta kun ei uskalla.
Vesa Kääriäinen
 
Viestit: 3
Liittynyt: 18.02.2010 22:00

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Mari Morko » 19.02.2010 15:26

Kuulostaa siltä että kyseessä on pehmeä koira, eli se muistaa epämiellyttävät kokemukset herkästi ja pyrkii jatkossa välttämään vastaavia asioita. Se siis tavallaan "oppii araksi" helposti.

Kun se muistaa jonkin ikävän kokemuksen, se tarvitsee monta uutta positiivista kokemusta vastaavasta tilanteesta päästäkseen sen yli ja lakatakseen välttämästä sitä. Jos epämiellyttävä kokemus vastaavassa tilanteessa kuitenkin toistuu, se voittaa taas positiiviset kokemukset ja totuttaminen alkaa alusta. Omistajan kannattaa olla tilanteissa rauhallinen ja kannustava ja yritettävä osoittaa omalla käytöksellään että eihän tässä ole mitään ihmeellistä, mutta ei antaa periksi koiran epävarmuudelle (esim. kantaa rappusia jos koira ei uskalla jne.).
Avatar
Mari Morko
 
Viestit: 253
Liittynyt: 20.05.2005 21:44
Paikkakunta: Lievestuore

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Jannica Joelsson » 19.02.2010 16:02

Koirasi on myös herkässä iässä, ns mörköikä. Tämä on ohimenevä vaihe joten jatkossa tilanne voi parantua, ainakin osittain.
"All knowledge, the totality of all questions and all answers is contained in the dog" Franz Kafka
Avatar
Jannica Joelsson
 
Viestit: 531
Liittynyt: 13.05.2005 12:21
Paikkakunta: Kirkkonummi

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Johanna Leppänen » 19.02.2010 16:56

Itse omistan pehmeän koiran, jolla esiintyy tuota liukkaiden lattioiden kammoa. Ja voin sanoa, että en enää toista koiraa haluaisi, joka tuon ongelman kanssa joutuu painimaan. Vaikeuttaa normielämää siis jonkin verran, siis koiran näkökulmasta katsottuna.

Lattiakammo-ongelmaan ei auttanut oikeestaan mikään, vaikka kuinka kauniisti ja rauhallisesti yritettiin mennä näistä paikoista läpi, missä on liukkaita pintoja. Koira on nyt kolmen vanha ja on kummasti erittäin villin pennun tulon myötä huomannut, että jos pentu juoksee parketilla, hyppii liukkaalla laminaatilla, niin ei kait se ihan vaarallinen alusta voi olla. Uros siis jo uskaltaa jo paremmin kävellä näillä liukkailla alustoilla eikä vedä stoppia päälle.

Tosin asiaa on auttoi sekin, kun mummilassa oli matot pihalla ja uroksen piti päästä eteisestä keittiön läpi ulos ja eikä ollutkaan mattoja (laminaattilattia). Tällöin minä vaan kylmän rauhallisesti nostin koiran keskellä lattiaa ja jätin sen siihen miettimään, kuin se pääsee pois. Aluksi tietysti paniikki päälle ja liukastuminen, sitten rauhoittui ja käveli normaalisti ulos. Tuli saman reitin vielä takaisin ulkoa tullessaan ja yhtään ei lattia haitannut.

Suostui jo lekurissakin kävelemään muovimatolla vastaanottotiloissa ihan omaehtoisesti ja jopa ilman tärisemistä. Että eteenpäin ollaan menty, mutta varmasti tulee loppuelämänsä tappelemaan tuon lattiaongelman kanssa :(

Koitahan saada mahdollisimman paljon positiivisia kokemuksia koirasi kanssa ja paljon niitä kokemuksia.
Johanna Leppänen
 
Viestit: 39
Liittynyt: 25.04.2005 17:51
Paikkakunta: Mustasaari

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Vesa Kääriäinen » 19.02.2010 17:00

Alkuperäisen viestin lopussa mainittu kynnyshomma on voitettu. :D
Ensialkuun ajattelin että annan kynnyksen ylittää omin kuonoinensa ajan kanssa mutta otin kuitenkin herkut esiin ja niinhän siitä selvittiin. Kumpiko sitten oli pelottavampaa, itse kynnyksen ylittäminen vai ulkopuolella oleva uusi liukuesteeksi laitettu matto, en tiedä.
Vesa Kääriäinen
 
Viestit: 3
Liittynyt: 18.02.2010 22:00

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja mari nurminen » 19.02.2010 21:21

Max joka täyttää nyt seuraavaksi 6 vuotta alkoi eräänä päivänä ollessaan noin 6kk:tta arastelemaan liukkaita ja uusia/vieraita lattiapintoja. Syytä tähän en tiedä tänäkään päivänä. Asian kanssa on edetty sen verran että täysijumeja mihinkään ei enää tee kuten nuorena, mutta ihan omassa tutussa rappukäytävässäkin edelleen hiivitään seinää pitkin hieman matalana. Olen myös todennut että tuo koira on jollainlailla valikoivan pehmeä. Tietyt asiat eivät hetkauta lainkaan, mutta tämä lattia asia on jäänyt todella syvälle alitajuntaan harjoituksesta ja positiivisesta vahvistamisesta huolimatta.

Mutta harjoitusta vaan ja paljon hyviä kokemuksia. Koira on nuori ja nyt asioihin voi vielä parhaalla tavoin vaikuttaa :)
pkcu Kiiramanna Mango Alfonso 6/09
tipsu u Kiiramanna Dalai Lama 9/08
tipsu u Kiiramanna Sawa Dawa 3/10
tipsu n Kiiramanna Alexandra 1/11

--------------------------------------
pkcu BH Kiiramanna Eagle Eye Cherry 8/04
pkcu Kutrin Atos 9/93
Avatar
mari nurminen
 
Viestit: 124
Liittynyt: 26.04.2005 09:11
Paikkakunta: Viljakkala

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Taina Mäki » 20.02.2010 00:16

Tärkeätä on myöskin, ettei mene mukaan noihin koiran hörhötyksiin ts. ei saisi säälitellä tyyppiä kun se keksii tai tekee moisia. Reipas kehu rohkeudesta ja reipas ja päättäväinen kannustus auttaa monta kertaa paremmin kuin murhe ja säälittely. Itselläni oli myös koira jonka kanssa mietittiin näitä ja vaikka ei vastenmielisyyksistään ja peloistaan koskaan kokonaan päässyt niin yleensä tsemppas ja suoriutui tilanteista oikein hyvin.
Taina ja Rape
Taina Mäki
 
Viestit: 216
Liittynyt: 25.04.2005 12:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Lauri Latva-Äijö » 20.02.2010 02:01

...hyviä huomioita yllä kaikilla!

Pehmeä ja älykäs collie peilaa isännän käyttäytymistä: turhautuminen, suuttuminen, peiteltykin harmistuminen, epävarmuus -> mikään niistä ei ole kovin hyvä vaihtoehto, vaan saattaa koiraa enemmän ymmälleen.
Paras olisi hyväksyä koira sellaisenaan ja antaa hyvää palautetta pienestäkin onnistumisesta. Meillä toimi hyvin vajaan kolmen vuotiaan "uuskoiran" kanssa, joka pelkäsi jokaista ihmistä, autoa ja varjoakin...

Eli iisisti vaan, paniikkiin ei syytä :D
Lauri Latva-Äijö
 
Viestit: 629
Liittynyt: 08.05.2006 16:03

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Miisa Saharanta » 20.02.2010 09:06

Taina Mäki kirjoitti:Tärkeätä on myöskin, ettei mene mukaan noihin koiran hörhötyksiin ts. ei saisi säälitellä tyyppiä kun se keksii tai tekee moisia. Reipas kehu rohkeudesta ja reipas ja päättäväinen kannustus auttaa monta kertaa paremmin kuin murhe ja säälittely. Itselläni oli myös koira jonka kanssa mietittiin näitä ja vaikka ei vastenmielisyyksistään ja peloistaan koskaan kokonaan päässyt niin yleensä tsemppas ja suoriutui tilanteista oikein hyvin.


Täss on musta ainakin meillä parhaiten toiminut vinkki..

Parin pehkon kanssa on ollut jonkunlaista kieltäytymisen yritystä esim portaissa (tämä EI nyt koske liukasta lattiaa, siis tämä mun tapa) ja meillä nyt vaan päätän minä mistä mennään ja mihin tahtiin. Osa collieista on myös mestareita näyyttelemään eli päättävät kieltäytyä josstai koska huomaavat saavansa siihen mahdollisuuden. Meillä ihan silkka pakote on toiminut mut silloin on hyvä tuntea koira mitä se todella kestää. Kun pakotteeseen yhdistetään palkkio niin meillä moni ongelma on ratkennyt yhden pakotteen jälkeen kun koira huomaa ettei portaisiin kuole vaikka olis liukkaat ja niistä näkyisi läpi tms. Päinvastoin, miellytttämisenhaluinen koira on itsekin onnesta soikeana kun pakote->"onnistuminen" ja samalla kehu ja palkkio. Ja seuraavalla kerralla normaalisti pakote voi olla jo ihan ajatuksen tasoa ja koira muistaa mitä asiasta seuraa.. Ei kyykistymistä, ei houkuttelua vaan nyt mennään eikä meinata ja sit kun mennään niin ihan täyspotti eli huippu kehut ja nami tms.
Ja portaistahan siis ei voi kieltäytyä :!: Muutenhan jää yksin koska eihän kukaan vaan kanna koiraa tässä kohdassa portaita? Siis kun kysessä nuori tai aikuinen koira ja selkeä kieltäytymisen yritys... tai kun kannat kerran niin kuka nyt viitsii edes enää yrittää. Ihanaahan se on olla vapaamatkustajana omistaja sylkyssä ;) Tai ainakin mun pojat tykkäis olla vaan sylissä mut 30kg on mulle vähän liikaa sylikoiraksi.

Liukkaalla en tietenkään lähtis pakottamaan vaan ehkä Johannan tavoin antaisin koiran jäädä yksin ratkomaan dilemmaa jäädäkö yksin keskelle liukasta vai päästä lauman luo ja ylittää liukas eli voittaa ongelma. Eli tässä enemmän sitä namia, lelua tai muuta palkkiota riippuen siis koiran kiinnostuksesta.
Sandcastle´sTrustMe"Toivo"
S. SuitsMe"Arvo"
S.ThinkPink"Voitto"
S.AllAboutMe"Esko"
S.TickleMeLittle"Helmi"
S.PopTheQuestion"Chili"
S.TailorMade"Aarre"
MM.SwingOnAStar"Ella"
Ld.BlackBalrog"Osmo"
Avatar
Miisa Saharanta
 
Viestit: 1033
Liittynyt: 31.07.2005 18:48
Paikkakunta: Karkkila (Vihti)

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Mia Möller » 20.02.2010 13:47

Taina ja Miisa kirjoittivat samansuuntaisesti miten minä ajattelen. Joskus tosiaan collieilla on semmoista mentaliteettia, että jos joku asia jännittää, koira alkaa jumittaa. Jos omistaja "lähtee mukaan" siihen eli toisin sanoen koira pääsee pois tilanteesta paikallaan jäpittämällä, koira tietenkin alkaa käyttää sitä keinoa heti jos vähän jännittää. Ja arahkoa koiraa saattaa jännittää usein joten arkielämä vaikeutuu kun jumittamisia alkaa tulle vähän siellä sun täällä.

Olen myös kuullut isoista uroksista joita kannetaan portaat. Ja äitini väitti männävuosina aivan tosissaan ettei hänellä asunut yhteinen narttumme uskalla kulkea vilkasliikenteisen, kapean Kuokkalan sillan jalkakäytävää täällä Jyväskylässä. Otin koiran ja meillä asuneet koirat tukijoukoiksi mukaan ja sitten mentiin sillalle. Yksi jumitusyritys tuli sillan alussa, nykäisin koiran reipaasti mukaan että nyt mennään ja niin Inka tuli ja sai sillan jälkeen nakkia. Koskaan ei ollut enää ongelmia sen sillan kanssa ja muutkin "arkuudet" joita sillä äidin mukaan oli, helpottivat samalla reseptillä. Silmät avaava kokemus äiteelle. :-D

Jokainen omistaja tuntee koiransa ja sovittaa konstit sen mukaan. Meillä vastaantulleet, onneksi harvat arkielämän pelokkuudet on ratkaistu viemällä koira lempeällä pakolla tilanteeseen jolloin se itsekin on tajunnut, että eihän tässä mitään pelättävää ole. Kaikkiin pelkoihin eikä tilanteisiin konsti ei tietysti sovi.
Mia Möller
 
Viestit: 741
Liittynyt: 25.04.2005 00:06
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Johanna Kuusi » 20.02.2010 14:05

Tuo Mian mainitsema termi "lempeä pakko" kuvastaa ehkä juurikin parhaiten tuota, miten collikan kanssa "pärjää" näissä aaaah niin kamalan pelottavissa asioissa :roll: Meidän juniorikin (nyt 12kk) on tässä viimisen reilun kuukauden aikana koittanut just vaikka mitä. Tuo "lempeä pakko", kehut ja namit ovat taanneet, että tilanteista on selvitty kumpikin hengissä :-D Mulla on nyt kolmas samanrotuinen uros ja tuntuu, että kaikilla noita mörköyksiä on ollut enemmän ja vähemmän ja mitä kummallisimpiin asioihin kohdistuen tuossa 1 ikävuoden molemmin puolin.
pkcu TK2 Zibellina´s High Hope "Rico" s. 12.12.1998
pkcu Suvituikun Jacky-Bear "Jacky" s. 9.2.2009

Muistossa
pkcu FI&EE&LV&LT&BALT CH, BH, TK2
Woolmill´s DeBrau Jever "Nicky" 17.12.2003 - 9.12.2009
Johanna Kuusi
 
Viestit: 189
Liittynyt: 25.04.2005 09:45
Paikkakunta: Forssa

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Miia Luukkainen » 20.02.2010 17:52

Meillä kans tätä muka pelottaa kautta menossa. Juurikin mörkökaudesta kyse ja kun juoksun tulon kanssa on venkoilut, niin taitaa tähän kauteenkin vaikuuttaa.
Meillä tuntuu auttavan "fyysinen henkinen tuki", eli monessa stoppikohdassa on auttanut, kun olen ottanut sormilla kaulurikarvoista kiinni (en vedä, vaan otan vain kiinni) ja sit jo taas mennään. :lol:
rodut: Papillon, pk.collie ja cavalier

http://www.kennellagoon.com

http://lagoon.kuvat.fi/
Avatar
Miia Luukkainen
 
Viestit: 116
Liittynyt: 26.02.2008 17:09
Paikkakunta: Riihimäki

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja mari nurminen » 20.02.2010 19:01

Piti vielä lisäämäni että joskus tosiaan tuo lattioiden pelko on pelkkää "päähänpistoa". Joskus tutusta kohtaa mennään muina miehinä, toisinaan ei voida mennä millään.

Hyvä esimerkki tässä taannoin olin kasvattajan luona ja Max sitten hyppäsi sohvalle. Kun aikansa rötkötettyään aikoi tulla alas, mutta hups, eihän siellä alla mattoa ollutkaan. Sen jälkeen alkoi sohvalla haahuilu ja piippaus "äiti, äiti, tuu auttamaan". Minä en lotkauttanut korvaanikaan koko asialle ja hetken päästä jätkä tuli alas nätisti ja rauhallisesti, kuin mitään hätää ei olisi koskaan ollutkaan... :roll:

Mun mielestä, collie on oikeesti kiero koira :-D
pkcu Kiiramanna Mango Alfonso 6/09
tipsu u Kiiramanna Dalai Lama 9/08
tipsu u Kiiramanna Sawa Dawa 3/10
tipsu n Kiiramanna Alexandra 1/11

--------------------------------------
pkcu BH Kiiramanna Eagle Eye Cherry 8/04
pkcu Kutrin Atos 9/93
Avatar
mari nurminen
 
Viestit: 124
Liittynyt: 26.04.2005 09:11
Paikkakunta: Viljakkala

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Tiina Hasu » 21.02.2010 12:29

Omien tietojeni mukaan ns "lattia kammo" yms pelko erilaisia vieraita/liukkaita pintoja kohtaan on vahvasti periytyvä ominaisuus. Opaskoirakoulu sulkee jalostuksesta pois kaikki lattiakammoiset koira ja niiden lähisukulaiset. Tällaista tietoa olen saanut opaskoirakoulun kouluttajilta! -> joten rodussamme olisi tämä asia huomioitava seikka, sillä rodussamme mielestäni on kohtuuttoman paljon tällaisia yksilöitä.

-> toki on paljon muitakin seikkoja mitä tulisi huomioida, mutta nostin nyt tämän asian pöydälle koska aika usein nämä pistetään nuoruuden/kokemattomuuden piikkiin.( ei herneitä nenään!!!!)
You only get one shot, do not miss your chance to blow
This opportunity comes once in a lifetime
Avatar
Tiina Hasu
 
Viestit: 465
Liittynyt: 29.05.2005 23:48
Paikkakunta: Mäntsälä

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Sanna Laakso » 21.02.2010 12:56

^ Tiinan kanssa aivan samaa mieltä!
itse en käytä jalostukseen alusta kammoisia koiria.
Sanna Laakso
 
Viestit: 769
Liittynyt: 25.04.2005 11:52
Paikkakunta: Paimio

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Mari Niemi » 21.02.2010 13:54

Tässä ketjussa taidetaan puhua kahdesta hiukan eri asiasta vähän rinnakkain - toisaalta nuoren koiran mörköiästä ja siihen liittyvistä epävarmuuksista, toisaalta ihan sellaisesta aikuisenakin näkyvästä epävarmuudesta liikkua liukkailla tai muuten koirasta "epäilyttävillä" alustoilla (esim. ritilät). Näistä jälkimmäinen on ymmärtääkseni osin yhteydessä koiran pehmeyteen ja esim. toimintakyvyn puutteeseen, vaikkakaan tämä ei ole kaikien pehmeiden tai ei-niin-toimintakykyisten koirien pulma.

On ihan ymmärrettävää, että moni nuori koira on kokemattomuuttaankin tietyssä iässä epävarma, mutta osalla koirista nämä ovat minusta ihan koiria läpi niiden elämän seuraavia ominaisuuksia, joita en soisi ajateltavan ns. peruscollieen jollain lailla kuuluviksi :shock:

Siis toki, näitä on, mutta ajatus, että colliet "nyt vaan ovat sellaisia" (siis jos sellaista ajattelua on, en tiedä), voisi johtaa siihen, ettei näihin asioihin kiinnitettäisi esim. jalostuksessa huomiota. Niin en kyllä soisi käyvän!

Omista koiristani Dave jännittää liukkaita alustoja, ja kyllä tämä ominaisuus jonkin verran on vaikuttanut koiran ja omistajan elämään hankaloittavasti. Minulle oli ihan selvää, ettei Davea (tästäkään syystä) jalostukseen käytetä, vaikka oikein mukava harrastuskaveri ja perheenjäsen monessa mielessä onkin :-)
"Magda" TK1 Lifedream Refuse to Dance
Muistoissa koiraenkelit "Dave" Lifedream Doing Alright ja airis "Irma" Big Lady's Molly Malone
Avatar
Mari Niemi
 
Viestit: 1077
Liittynyt: 15.12.2007 16:03
Paikkakunta: Turku

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Mia Möller » 21.02.2010 14:25

Jep, alusta-arkuus on ihan olemassa oleva ominaisuus.

Minä lisäisin Marin mainitsemiin tässä ketjussa käsiteltyyn kahteen asiaan vielä kolmannen, voisi puhua "oikeasta" alusta-arkuudesta (tai muusta arkuudesta) joka voi helpottaa tai pahentua jossain ikävaiheessa mutta ei häviä koskaan, nuoruuden mörköiästä erilaisine ohi menevine kammoineen ja vielä joillakin collieilla esiintyvästä "oih, en saata, en voi"-asenteesta joka hoituu sillä, että koiran pelkoon ei mennä mukaan vaan koira ystävällisesti mutta tiukasti vain viedään "kauheaan" tilanteeseen. Omistajan ei ole aina helppoa tietää minkätyyppisestä pelosta on kysymys oman koiran kohdalla.
Mia Möller
 
Viestit: 741
Liittynyt: 25.04.2005 00:06
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Mari Niemi » 21.02.2010 15:00

Tuo "Oi en voi" on tuttua sekin :-)
Hyvä lisäys, se on oma juttunsa. Minusta se on koiralta vähän sellaista kokeiluakin ("onko pakko, jos ei tahdo?").

Ystäväni ihmetteli, miksei hänen koiransa enää kulkenut rapuissa: "pakko" oli kuulemma kantaa.
Kyselemälllä selvisi, että muissa rapuissa kulki, paitsi omassa rappukäytävässä - ei siis mitään fyysistä vikaa tai kipua, joka estäisi liikkumisen. Muutaman kerran kun ystäväni sitten otti valjaista ja vain tyynesti vei koiransa sen vastusteluista huolimatta raput ylös, se yllättäen kykenikin ne itse kulkemaan. Itse asiassa koira lähti siitä pitäen saman tien kiipeämään itse, kun omistajan käsi lähestyi valjaita 8)
"Magda" TK1 Lifedream Refuse to Dance
Muistoissa koiraenkelit "Dave" Lifedream Doing Alright ja airis "Irma" Big Lady's Molly Malone
Avatar
Mari Niemi
 
Viestit: 1077
Liittynyt: 15.12.2007 16:03
Paikkakunta: Turku

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Miia Luukkainen » 21.02.2010 15:45

Meidän kakaralla selvästi liittyy ihan fyysiseen kasvuun ja tasapainoon tämä "pelko".
Nyt jo moni paikka menee ripeästi, jota kuukausi kaksi taaksepäin katteli silmät pyörien, "ett ai tonne".
Toki satunnaisesti vielä tekee stoppeja, mutta juurikin niin että tänään asia OK ja huomenna ei, eli mielialan mukaan. :roll:

Monessa rodussa on kyllä valitettavan totta että luonne jätetään liian heikolle huomiolle, oli sitten arkuus tai agressio kyseessä.
rodut: Papillon, pk.collie ja cavalier

http://www.kennellagoon.com

http://lagoon.kuvat.fi/
Avatar
Miia Luukkainen
 
Viestit: 116
Liittynyt: 26.02.2008 17:09
Paikkakunta: Riihimäki

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Petra Kurki » 21.02.2010 15:56

Oma koirani veti joskus vuoden ikäisenä oikein komeasti nurin kerrostalon rappukäytävän rapuissa. Se oli vielä vapaana ( :roll: ) ja valui mahallaan raput alas asti. Sekunnin tai kaksi luulin, että se kuolee siihen paikkaan, mutta mitään ei onneksi käynyt, ei ontunut tai mitään, ja kyllä minä opin, etten enää pidä sitä vapaana niissä rapuissa (kantapään kautta kaikki..). Seuraavalla kerralla kun mentiin rappuihin Tomppa heitti jarrut päälle, eikä suostunut tulemaan alas. Noh, meillä ei ollut hissiä tai minulla ei ollut voimia kantaa koiraa, joten ei siinä voinut kuin pakottaa se alas. Tiukasti käskin alas ja palkkasin namilla ja alas päätiin kuin päästiinkin. Seuraavalla kerralla Tomppa ei näyttänyt muistavan koko episodia, ja mitään kammoa ei jäänyt. Tässä oli varmasti hyötyä siitä, ettei kyseessä ole mikään kamalan pehmeä koira, mutta toisaalta myös se varmasti auttoi, ettei minulla ollut mahdollisuutta lähteä mukaan siihen hörhöilyyn, mentiin alas heti rappuja kun ei muuta voinut.
Lifedream Lord Legolin "Tomppa"
Avatar
Petra Kurki
 
Viestit: 97
Liittynyt: 26.09.2005 17:29
Paikkakunta: Espoo

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Seija Nurmi » 21.02.2010 15:59

Minulla on ollut koira, joka pentuna oli uskomattoman rohkea kaikilla alustoilla. Ei mitään epäröintiä minkään alustan suhteen tai kyseenalaistamista voiko mennä.
Jos se (tai ne tuli mieleen muuan toinenkin entisistä koiristani) olisi pentutestattu, se olisi mennyt alustojen suhteen kirkkaasti läpi. Yks kaks kuin salama kirkkaalta taivaalta tuli vain tilanne, että lattiasta tuli "tappajalattia" ja siinä ei voinut edetä muuta kuin etanaa...
Mikä tekee koirasta sitten ykskaks tämmösen...jaa-a heikkous siinä tietysti on.

Mutta olen omistanut myös koiran, joka ei vapautuneesti liikkunut liukkailla, muttei kyllä pelännyt koskaan mitään muuta...eikä siis hysterisoinut alustojokaan, ei vain ollut liukkailla "kotonaan".
Käytin koiraa kolmesti jalostukseen ihan surutta. Tekisin sen uudelleenkin. On paras koira mitä minulla on eläissään ollut noin niinku hermojensa kanssa :D
Ei sillä toki ole sitä luonnetestia,( muttei se lattiavierastus siinä tulis esille kuitenkaan,)...mutta löytyy ihan muita koulutuksellisia ansioita.

Älkää nyt alkako "jeesusteleen" tällä lattia-asiallakin, vaan katsokaa sitä koiraa ihan kokonaisvaltaisesti jalostuskäytössä.
Kehissä näkyi koiria (silloin kun kävin), jotka pinkoivat sujuvasti pitkin liukkaita "pakoonpakooneipelätä" asenteella, vaikka tosielämässä olivatkin täysiä "viirapäitä" (tämmöinenkin löytyy meiltä). Eli siis juoksivat ihan varsinaisesti lattioita pelkäämättä, mutta korvat luimussa ja hermostuneesti muuten käyttäytyen.

Mielenkiintoinen tutkimuskohde olisi jollekin viisaalle.

Miksi toiset koirat reagoivat liukkaisiin pintoihin _aina_?
Miksi toiset koirat reagoivat liukkaisiin/outoihin pintoihin vain tietyssä iässä?
Miksi jotkut täydelliset paskahousut eivät reagoi outoihin pintoihin?

Ja sitten ovatko kaikki nahkalassiet _kaikki_"parempiluonteisia", koska nahkat harvemmin kait ryömivät kehissä pentuina niinkuin osa pitkäkarvoista?

Viisaammat jatkakoot.

Aloittajalle, hyviä ohjeita olet jo saanut. Lauri taisi antaa sen tärkeimmän. Hyväksy koira sellaisena heikkouksineen päivineen ja tue sen vahvuuksia ja pieniäkin edistysaskelia.
Itselläni on todella arka koira kotona, ihan oma kasvatti joten syyllinenkin on täällä :-D , ja se koira on opettanut enemmän itselleni kuin yksikään muu koiristani. Mutta ei sellainen ilo ole kuitenkaan, onneksi on kotona eikä toisten riesana.

Voimia kaikille _ei niin ongelmattomille_-koiranomistajille. Nekin koirat tarvitsee kodin :smt006
Avatar
Seija Nurmi
 
Viestit: 172
Liittynyt: 25.04.2005 00:12
Paikkakunta: Urjala

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Mari Niemi » 21.02.2010 16:34

Tietysti jalostaminen on kokonaisvaltainen juttu. Minusta ollaan aika perusasioiden äärellä, jos koiran on ihan arjessa vaikea liikkua. Ainakaan harrastuskoiralle tämä ei mikään erityisen toivottava ominaisuus ole. Jalostuskriteereitä on monia, ja varmasti riippuu kovasti siitä, mitä jalostusvalinnoilla tavoitellaan.

Ja kuten kirjoitin, vaikka en erilaisia pintoja pelkäävää koiraa noin lähtökohtaisesti jalostukseen käyttäisi, voi sellainen silti olla mukava harrastuskaveri niissä lajeissa, jotka tällaiselle koiralle ominaisuuksiensa puolesta sopivat, ja tietysti se on yhtä lailla tärkeä perheenjäsen. En edes ymmärrä, miksi ei olisi :shock:
Eivät ne puutteet koirasta vähemmän rakasta lemmikkiä tee, kukapa tässä täydellinen olisi. Toinen asia on, olisinko laittamassa tiettyjä arkuuteen liittyviä ominaisuuksia ehdoin tahdoin eteenpäin vai en.
"Magda" TK1 Lifedream Refuse to Dance
Muistoissa koiraenkelit "Dave" Lifedream Doing Alright ja airis "Irma" Big Lady's Molly Malone
Avatar
Mari Niemi
 
Viestit: 1077
Liittynyt: 15.12.2007 16:03
Paikkakunta: Turku

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Miisa Saharanta » 21.02.2010 17:53

Meillä muuten ainakin viime kevään LT:ssä pimeään huoneeseen sisältyi erillaisia alustoja joilla koira oli "pakotettu" liikkumaan jotta voisi edetä omistajan luo. Oli ihan tavallista sisätilan lattiaa ja sit laattoina erillaisia materiaaleja ja "läikkiä" joille oli astuttava päästäkseen kujassa etenemään. Musta ihan ok koska siinä vaik ei ihan parkettia ollutkaan niin alusta arkuus olis kyllä tullut testissä ilmi.

Ja tosiaan syitä on erillaisia ja kokenut kasvattaja pystyy kyllä melko varmasti omsiat kasvateistaan ainakin näkemään minkä tyyppisestä vaivasta on koiralla kyse.
Sandcastle´sTrustMe"Toivo"
S. SuitsMe"Arvo"
S.ThinkPink"Voitto"
S.AllAboutMe"Esko"
S.TickleMeLittle"Helmi"
S.PopTheQuestion"Chili"
S.TailorMade"Aarre"
MM.SwingOnAStar"Ella"
Ld.BlackBalrog"Osmo"
Avatar
Miisa Saharanta
 
Viestit: 1033
Liittynyt: 31.07.2005 18:48
Paikkakunta: Karkkila (Vihti)

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Seija Nurmi » 21.02.2010 17:56

^
^

pointtini oli se, että reippaasti alustoilla liikkuva koira voi olla _ siltikin_ äärimmäisen arka tai muuten sopimaton harrastuksiin tai edes kivaksi kotikoiraksi saatikka jalostukseen.
Pinta-arkuus on todellakin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta siitä ei voi ihan suoraan vetää johtopäätöstä koiran koko luonteeseen.

Mutta hyvähän se on jostain lähteä karsimaan, mutta ei edes se hyväksytty LT tee siitä koirasta suoriltaan jalostuskoiraa :-)
Mielestäni karsintaa (ja rajoitusta) jalostuksessa saisi suorittaa todella reippaasti, mutta edelleen käyttäisin tuota yhtä koiraani jalostukseen tänäkin päivänä, vaikkei se niin sinut ollut pintojen kanssa.
Nykykantaa seuranneena hiukan, sillä ja sen jättämillä jälkeläisillä oli paljon sellaisia asioita jotka minulle ovat suurta plussaa!!

Tämä nyt menee jo varmaan OT:ksi.
Avatar
Seija Nurmi
 
Viestit: 172
Liittynyt: 25.04.2005 00:12
Paikkakunta: Urjala

Re: Arka vai mikä?

ViestiKirjoittaja Sanna Laakso » 21.02.2010 19:03

Ymmärrän kyllä Seijan pointit. jalostus ei tietenkään ole pelkkää alustojen pelkäämisen/pelkäämättömyyden arvioimista :-D
mutta jos on varaa valita sen välillä pelkääkö koira tai ei pelkää, varmasti valitsen sen pelkäämättömän.

ei ole vaan oikeesti helppo elää sellaisen koiran kanssa joka pelkää kävellä erinlaisilla alustoilla. omakohtaista kokemusta ei ole mutta sivusta olen seurannut. siinä on oikeesti todella suuri työ että pääsee koiran kans ulos ja takaisin kotiin :(

eikä se ole autuaaksi tekevä jos käyttää luonnetestattuja koiria. ihan yhtä peetä voi silti tulla :-D
Sanna Laakso
 
Viestit: 769
Liittynyt: 25.04.2005 11:52
Paikkakunta: Paimio

Seuraava

Paluu Luonneaiheet



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä