Pentutestaus

Luonne- ja käyttäytymiskeskustelua, myös luonnetestaamiseen liittyvät aiheet.

Valvojat: Mia Möller, Kirsi Leppälammi

Pentutestit, kyllä vai ei?

Kyllä, testillä erittäin tärkeä osa pentueen arvioinnissa/pennun valinnassa
13
20%
Kyllä, mielenkiinnosta tukemaan omaa arviota
21
33%
Kokeillut joskus, voisi testata toistekin
5
8%
Ei aiempaa kokemusta, mutta kiinnostaisi testata
12
19%
Kokeillut joskus, ei oikein vakuuta, ehkä osaavalle apuvälineenä ok
2
3%
En testaa/luota testiin, ei omakohtaista kokemusta
7
11%
EVVK
4
6%
 
Ääniä yhteensä : 64

Pentutestaus

ViestiKirjoittaja Johanna Ruottinen » 15.01.2007 22:45

Toisen ketjun innoittamana avasin tämmöisen... Kertokaahan kokemuksia, näkemyksiä, faktaa ja fiktiota :lol: ja vastailkaa galluppiin.

Eli testautatko pentueesi? Miksi/miksi et? Minkälaisella testillä ja mieluummin tutulla/pentueen taustan ja vanhemmat tuntevalla vai täysin vieraalla testaajalla?

Jos testaat, millaisia kokemuksia: mitkä osiot tuntuvat pitävän kutinsa parhaiten ja missä tulee mahdollisesti eniten heittoja testihetkellä tai koiran kasvaessa?

Ja pennunostajan näkökulmasta saa myöskin kommentoida!
Avatar
Johanna Ruottinen
 
Viestit: 1111
Liittynyt: 25.04.2005 18:12
Paikkakunta: Latovainio

ViestiKirjoittaja Sari Larmu » 15.01.2007 23:16

Testautan tai siis aion testauttaa. Meidän nartuilla on ollut kolme pentuetta ja kaikki on testattu. Nämä koirat, mitä olen päässyt seuraamaan on kyllä hyvin paljon samanlaiset kuin testin mukaan. Samaten uros, joka meillä asuu on testattu.
Hyvin näkyi erot luonnestissä niin kuin pentutestissäkin nartun ja uroksen välillä.
Varasin jo tuon Silanderin Hannan meille testaamaan pennut vaikka ei ole vielä astutettukaan. (Vähänkö itseluottamusta?) Siispä Hannan käyttämällä testillä nämä on testattu ja toivottavasti testataan tästä eteenkin päin. Vaikea olisi muuta käyttää, ei voisi vertailla? Samaten pyrin käyttämään samaa rataa ja tuomareita luonnetestissä: Lue Nokia Orava ja joku muu esim Halme.
Mitään pentua en enää meille edes huoli jos ei ole testattu. Vanhemmiten tulee ronkeliksi, eikä jaksa vääntää, jos palikat ei ole kunnossa. Eli miellyttämishalu, taisteluhalu, saalisvietti, laukaukset, paineen sietokyky, luoksepäästävyys, uteliaisuus, hännän heilutukset...
Listaahan voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle...
Avatar
Sari Larmu
 
Viestit: 397
Liittynyt: 03.05.2005 00:19
Paikkakunta: Valkeakoski

ViestiKirjoittaja Kirsi Auranen » 15.01.2007 23:23

Sari sanoi:......"eikä jaksa vääntää, jos palikat ei ole kunnossa. Eli miellyttämishalu, taisteluhalu, saalisvietti, laukaukset, paineen sietokyky, luoksepäästävyys, uteliaisuus, hännän heilutukset...
Listaahan voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle..."

Just niin :peukku:
Avatar
Kirsi Auranen
 
Viestit: 898
Liittynyt: 01.05.2005 20:45
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja Johanna Ruottinen » 16.01.2007 00:00

^Ja noitako ei voi ilman pentutestiä päätellä tulokkaassa olevan :shock: Ehkä mä olen sitten kuvitellut vaan, onneksi kävi säkä :-D

Meinaan vaan sitä, että eikai se _testaaminen_ pentua/pentuetta toista paremmaksi tee? Minusta ne ominaisuudet on siinä koirassa ja sen suvussa tai sitten ei, pointti on se millä ne saa jo pikkupennusta havaittua vai saako. Ja jos tietää mitä hakee, ne ominaisuudet pystyy noukkimaan esille päivittäin touhuamalla pentujen kanssa ja järjestämällä niille uusia kokemuksia ja haasteita, ainakin minun mielestä. Pentueen kokonaistaso verrattuna muihin pentueisiin voi ollakin hankalampi nakki arvioida mutta toivon ja luotan että silmä siinä kehittyy kokemuksen myötä (ja miten se testaaminen tähän auttaa paitsi jos pystyy käyttämään samaa testaajaa). Vaikka ei testaa, voi silti myös käyttää oman arvion tukena muidenkin harrastajien mielipiteitä pennuista.

Oman pennelin valintaan vaikutti suuresti viimeksi näppituntuma että tässä on oikeestikin saalisviettiä enempi kuin kourallinen (mm. metallista avainnippuakin tuo jahtas ja puri 6-viikkoisena ihan onnessaan, vieraan ihmisen leikittäessä sitä - ja ehjiä vaatteita ei ole sen jälkeen mulla ollutkaan). Saalis on edelleen sen kantava voima ja sytytin kaikessa tekemisessä. Äänten suhteen taas olin hieman epävarma alkuun, koska mielestäni tämä oma suosikki reagoi kaikkein herkimmin paukahduksiin ja kolinoihin. Luotin kuitenkin sukuun ja kokonaiskuvaan minkä pennusta sain ja kas kas, täysin laukaus- ja äänivarma tuosta on tullut ilman mitään tietoisia totutteluja.

Yksi asia mihin olen kiinnittänyt huomiota on se, että lähes kaikki joilta kysyy kuinka pentutestissä meni, sanovat pentueensa/pentunsa olleen vähintään "ihan hyvä". Eikö niistä huonommista arvioista puhuta vai nähdäänkö tulokset positiivisessa valossa? Toki siitä olen samaa mieltä että harvaa pentua kehtaisin 6-viikkoisena tuomita huonoksi!

Mutta siksipä tämän gallupin heitin pystyyn että oikeasti olen myös kiinnostunut pentutestauksesta, yhdelle pentueelle väsättiinkin omatoiminen hieman campbellin kaltainen "testitilanne" jopa - eli en halua missään nimessä ns lytätä koko testauksen ideaa. Lähinnä haluaisin hahmottaa mitä ihmiset saavat siitä irti ja millaisessa valossa testiä ylipäänsä hyödynnetään harrastajien keskuudessa.

Heitänpä vielä kysymyksen ihan kaikille; mitä teet jos unelmapentueesi unelmayksilö osoittautuukin pentutestissä ihan muuksi kuin toivoit? Skippaatko vai luotatko näppituntumaan?
Avatar
Johanna Ruottinen
 
Viestit: 1111
Liittynyt: 25.04.2005 18:12
Paikkakunta: Latovainio

ViestiKirjoittaja Petra-Paula Corsini-Rautalinna » 16.01.2007 00:01

Pennunostajan näkökulmasta päivää :)

Musta on pentutestejä ja on pentutestejä. Jos pennut testaa joku koiranomiksi eilen valmistunut 17-vuotias tyttönen, niin testi on minulle yhtä tyhjän kanssa. Ei millään pahalla :-D

Testaajan tulisi olla joko todistetusti koirasilmää omaava henkilö, jolla on samansuuntaisia ajatuksia koirista kuin minullakin. Pentutestissä (ainakin niissä, joista itse olen lukenut) kai ajatuksena olisi, että testaaja olisi pennuille ennestään tuntematon henkilö. Mikäli tämä hlö tosiaan on ammattilainen, niin ok.

Itse kuitenkin luotan enemmän kisanneen kasvattajan näkemykseen. Kasvattajan, joka näkee pentuja 24/7 7 viikon ajan (kun taas testaaja näkee pentuja muutaman minuutin). Minusta kasvattajan tulisi voida siinä ajassa itse nähdä pentujen luonneominaisuudet, ihan ne samat joita pentutesteissäkin etsitään: miellyttämisenhalu, taisteluhalu, saalisvietti, kovat äänet, uteliaisuus jne. En oikein tiedä mitä lisäarvoa se pentutesti tällaiselle kasvattajalle tuo? Ehkä se on sitten se, että on mustaa valkoisella jonkun ulkopuolisen toteamana, että keltainen pentu on tällainen ja sininen pentu tällainen.

Juu, eli minulle ei pennunostajan näkökulmasta moinen testi ole tarpeen.
cpkn TK1 BH Say Wuf Why Wait "Lula Mae" -07
appu Aurus "Boogie" -11


http://tursunpera.webs.com/
Avatar
Petra-Paula Corsini-Rautalinna
 
Viestit: 405
Liittynyt: 09.08.2006 19:11
Paikkakunta: Mynämäki

ViestiKirjoittaja Petra-Paula Corsini-Rautalinna » 16.01.2007 00:13

Johanna Ruottinen kirjoitti:Heitänpä vielä kysymyksen ihan kaikille; mitä teet jos unelmapentueesi unelmayksilö osoittautuukin pentutestissä ihan muuksi kuin toivoit? Skippaatko vai luotatko näppituntumaan?


Näppituntuma rulaa. Esim. kun kävin entlebuchinpentuani katsomassa pariin otteeseen (loisien kasvattajalla siis 2 päivää :-D ), niin sen perusteella pentuja seuraamalla ja tämän yhden edesottamuksia tutkailemalla mulle olisi ollut aivan se ja sama, vaikka pennun olisi joku testannut tumpulaksi. Näin, ettei se ollut tumpula ja se olisi riittänyt.

Ekankin koiran kanssa (se collie) tiesin kyllä, että avot, nythän tässä ollaan ottamassa pahnan pohjimmaista ja sitä arinta yksilöä, mutta teinitytön voimalla uhmasin kohtaloani 8).
cpkn TK1 BH Say Wuf Why Wait "Lula Mae" -07
appu Aurus "Boogie" -11


http://tursunpera.webs.com/
Avatar
Petra-Paula Corsini-Rautalinna
 
Viestit: 405
Liittynyt: 09.08.2006 19:11
Paikkakunta: Mynämäki

ViestiKirjoittaja Aila-Maija Kunnari » 16.01.2007 00:55

Johanna - voih, seitsemän vaihtoehtoa eikä silti sitä sopivaa, vaikka vaikutat itsekin olevan lähinnä ajattelemani vaihtoehdon kannalla. :-D

Eli olisin ruksinut sellaisen kannan kuin "voisihan sitä huvikseen testatakin, mutta ei se riittäisi korvaamaan pentujen seurantaa syntymästä luovutukseen, niin arjessa luontevasti eteentulevissa tilanteissa kuin vähän järjestetyissäkin"

No joo, vähän pitkä vastausvaihtoehto.

Ja sitten, jotta asia vielä mutkistuisi, pennut mokomat menevät kehittymään yksilöllisesti eri tahtiin ja eri suuntiin luovutusiän jälkeenkin. Osittain ympäristön ja osittain oman kehitysprosessinsa muokkaamina, uskoisin.
Aila-Maija Kunnari
 
Viestit: 315
Liittynyt: 08.05.2005 13:10
Paikkakunta: Klaukkala

ViestiKirjoittaja Johanna Ruottinen » 16.01.2007 01:20

^ Arvaas miksi en itse vastannut omaan galluppiini :smt044

En vaan keksinyt semmoista vaihtoehtoa joka olis täysin kuvannut suhtautumistani joten piti taas arvatenkin turvautua puolen sivun selitykseen :roll:
Avatar
Johanna Ruottinen
 
Viestit: 1111
Liittynyt: 25.04.2005 18:12
Paikkakunta: Latovainio

ViestiKirjoittaja Anna Sinerheimo » 16.01.2007 01:45

Minä en ole vielä yhtään pentuetta maailmaan saattanut, joten sitä kokemusta ei ole... omia koiriani ei myöskään ole kasvattajan toimesta testattu. Asia kuitenkin kiinnostaa sen verran, että jos saan paikalle kokeneen arvioijan, aion tulevan pentueen testauttaa.
Samalla tässä kyselenkin, ketkä ovat testejä enemmälti tehneet (Silandeskan lisäksi) eli ketä voisi kysyä?
Avatar
Anna Sinerheimo
 
Viestit: 1420
Liittynyt: 22.04.2005 21:20
Paikkakunta: Jyväskylä

ViestiKirjoittaja Milla Tuominen » 16.01.2007 01:56

Valitsin vaihtoehdon kaksi. Testautin ainokaisen kasvattamani pentueen, ja vaikka testin seuraaminen oli erittäin mielenkiintoista ja osin vahvisti seitsemän viikon aikana syntyneitä käsityksiäni kustakin yksilöstä, niin eipä se niitä kokonaan muuttanut. Se oli vain yksi tapa saada lisää informaatiota pennuista. Arvostin sitä, että sain kaksi asiantuntevaa harrastusihmistä tutkailemaan koko sakkia ja asettumaan samalla oman pentuvalintani tueksi - ei ole tässä rodussa ihan helppo päätös jättää kotiin pentueen ulkomuodollisesti vaatimattomin ipana. ;)

Johanna Ruottinen kirjoitti:Heitänpä vielä kysymyksen ihan kaikille; mitä teet jos unelmapentueesi unelmayksilö osoittautuukin pentutestissä ihan muuksi kuin toivoit? Skippaatko vai luotatko näppituntumaan?


Näin kävi yhdelle pennunostajalleni. Hänelle valittu pentu ei mielestäni käyttäytynyt testissä kuten olisin odottanut, joten kerroin asiasta ja tarjosin mahdollisuutta perua kaupat. Ostaja oli kuitenkin tykästynyt pentuunsa eikä välittänyt testituloksista. Nyt koira on 15 kuukauden ikäinen reipas neiti ja omistaja on siihen edelleen tyytyväinen, joten tässä tapauksessa kävi hyvin. Ikävämpää on silloin, jos pentuun petytään vasta myöhemmin.

En ihan ymmärrä sitä, miksi joidenkin käytettyjen testien osiot täytyy pisteyttää ja pennut arvottaa tuloksensa perusteella - eikö sanallinen arviointi reaktioista riitä? Testissä on niin paljon vaikuttavia tekijöitä pennun vireystilasta nälkään ja testausjärjestykseen, ettei täysin luotettavia tuloksia minusta voida saada. Meilläkin yksi pentu oli kärsinyt ummetuksesta koko testiä edeltävän päivän, joten en ihmetellyt, miksi se oli testissä odotettua vaisumpi.

Tulipa tässä samalla sitten tunnustettua, ettei meillä ainakaan ollut mitään ihmepentuetta. ;) Tosin eipä siinä hurjasti valittamisen aihettakaan ollut.
Avatar
Milla Tuominen
 
Viestit: 457
Liittynyt: 25.04.2005 10:25
Paikkakunta: Lempäälä

ViestiKirjoittaja Velipekka Soini » 16.01.2007 10:04

Toinen pennun ostajan näkökulma.

Itse tiesin, että moisia pentutestejä tehdään, mutta en tiennyt mitä niissä tehdään, ennen kuin kasvattaja ja itse testaaja kertoivat. Roksu-poksu olis meille tullut testaamattakin - ihan vanhempiensa suoritusten perusteella - mutta mun mielestä toi testaus (varsinkin, kun tulos oli erinomainen :-D ) antoi vielä lisävarmuutta omalle valinnalle.

Jätkän kasvaessa sen omi(nai/tui)suudet ovat suunnilleen tuon pentutestin mukaiset ja innolla odotamme tulevaisuudelta paljon. Kunhan ei itse sössittäisi tuota kasvatusta/koulutusta ;-)

Kuten Hanna sanoi Immosta, että sen luonnetesti vastasi aika tarkkaan pentutestauksen antamia viitteitä, niin mekin toivomme, että Rockyn kohdalla tuo pitää paikkansa :D
Dream on! - Everything we have today was once considered impossible...
Avatar
Velipekka Soini
 
Viestit: 751
Liittynyt: 28.09.2006 09:26
Paikkakunta: Ylöjärvi

ViestiKirjoittaja Sanna Laakso » 16.01.2007 12:37

Minä en sano muuta kuin että meillä on testattu pentuja jo kauan. ja testaaja on ollut aina sama. ei collierodun piiristä.

tässä paljon kuullut ja nähnyt testeistä suosittelen ottamaan testaajan rodun ulkopuolelta. ei tule sitten niitä seläntakana puhumisia.
ja tulee ulkopuolisen näkökanta. ei kotiinpäin vetoja.
Sanna Laakso
 
Viestit: 769
Liittynyt: 25.04.2005 11:52
Paikkakunta: Paimio

ViestiKirjoittaja Heidi Malmivaara » 16.01.2007 13:59

Vastasin ylimmän vaihtoehdon, vaikka se ei nyt ihan täysillä nappiin osunutkaan.

Toistaiseksi ainut pentueeni on testattu ja muutamia testejä olen nähnyt livenä ennestään. Joten kokemuksen syvä rintaääni ei puhu, mutta tykkäsin kyllä kovasti omien pentujeni testistä. Ja mahdolliset tulevat pentueet testautan taatusti myös, todennäköisesti samalla testaajalla.

Testin teki koiramaailmassa mainettakin niittänyt koiranomi, ei collieihminen, minulle ja pennuille täysin vieras ihminen. Testaajan käyttämä testi on sovellettu ja itse muokattu versio Cambellin testistä, englantilaisten työkoirien testistä, tanskalaisesta pentutestistä ja opaskoirakoulun pentutestistä. Tykkäsin tosi paljon testin annista, vaikka itsekin toki koko pentuetta hirmu tarkkaan seurasinkin ja "testailin". Mutta olen samaa mieltä, on pentutestaajia ja on pentutestaajia.

Pentujen kehittyminen on mielenkiintoista katseltavaa! Kuten joku jo mainitsikin, Anuko, että pennut kehittyvät eri tahtiin. Näin myös meillä, yksi pojista oli aina ja kaikessa muita edellä ja toinen tytöistä taas aina ja kaikessa muita jäljessä aavistuksen.

Poikien kodit oli jo ennen testiä selvillä ja testi ei siihen vaikuttanut, lähinnä vahvisti että oikein tuli valittua. (Pentue on nyt vasta 11vkoa :wink: ) Narttujen kohdalla sitten kotien valinta olikin vaikeampi, toisen sijoitin. Toisen luonne oli tosi kiva jo ennen testiäkin, toisesta en ollut ihan varma mitä se on. Näin kuitenkin kävi että testissä toinenkin narttu puhkesi kukkaan, se vain ei päässyt laumassa esille tarpeeksi hyvin ja yksi isoveikka sitä vähän kiusasikin. Isoveikan lähdettyä ennen häntä omaan kotiinsa, tyttelikin rentoutui. Edelleen olen sitä mieltä että narttujen kodit meni nyt oikein päin, koditkin tuntuvat olevan tosi tyytyväisiä. Testi auttoi tähän tosi paljon. Toisaalta, minulla oli myös onni että kummallakaan kodilla ei ollut värillä väliä tai muutenkaan että "me halutaan just TUO. Molemmat toki tiesivät mitä halusivat. ja olihan heillä suosikkinsa.

Johanna Ruottinen kirjoitti: Jos testaat, millaisia kokemuksia: mitkä osiot tuntuvat pitävän kutinsa parhaiten ja missä tulee mahdollisesti eniten heittoja testihetkellä tai koiran kasvaessa?

No tosiaan pentue on vasta sen 11 vkoa, joten vuoden parin päästä voisin vastata uudelleen. Poikien kohdalla ne kaikki raportit mitä olen kuullut (en ole kaikkia nähnyt sen jälkeen uudelleen vielä) niin ehdottomasti pojat ovat pärjänneet paremmin kuin odotin. Tytöillä on odotetusti mennyt hyvin.

Testi oli aika rankka mielestäni, sellaisia olosuhteita on kasvattajan yksin vähän vaikea järjestää. Pitää myös tietää mitä tekee, pentu ei toki mene pienestä rikki mutta testin voi toki suorittaa päin prinkkalaakin. Pentutestaaajakoulutusta toki soisin olevan olemassa.
Pkcn Irokon The Shining "Merkki"

Sydämen sopukoissa ja muistoissa:
Pkcn Suvinuoskan Anastasia "Milla"
X-rotu Mellu (pystykorva-labbis-hirvikoira-ajokoira mix)
Pkcn Snowpaw Purple Angel "Peppi"

peppermillscollies@gmail.com
http://www.peppermillscollies.com
Avatar
Heidi Malmivaara
 
Viestit: 1660
Liittynyt: 25.04.2005 15:57
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Kirsi Kumpulainen » 16.01.2007 14:41

Meillä testattiin ensimmäinen, toiseen riitti hyvin usean harrastajan kommentit.

Ekassa pentueessa oli vaihtelua aika paljon, selvästi yksi parempi, sitten tasaisempaa hyvillä ja huonoilla kohdilla varustettuna. Osa testistä pitää vielä vanhempanakin paikkaansa, ja osa ei tippaakaan :lol: Eli ei ihmepentuja täälläkään.

Minusta testi on hyvä lisäarvioina, mutta ei juuri muuna. Kyllä sitä aika paljon tulee selville kun seuraa pentuja alusta loppuun, ja se mitä ei itse osaa arvioida, aina löytyy kokeneempia pennunpallottelijoita miltä saa kommentteja.
Kirsi Kumpulainen
 
Viestit: 131
Liittynyt: 25.04.2005 00:36
Paikkakunta: Orimattila

ViestiKirjoittaja Kirsi Kumpulainen » 16.01.2007 14:44

Ja kuten yllä mainittiin, pentujen väsymystaso, nälkä tms vaikuttaa aina.

Lisäksi testaajan pitää olla ehdottoman puolueeton.
Kirsi Kumpulainen
 
Viestit: 131
Liittynyt: 25.04.2005 00:36
Paikkakunta: Orimattila

ViestiKirjoittaja Carita Peura » 16.01.2007 15:34

Pennunostajana vastaan:
Ei väliä, samat tiedot tulevat oletettavasti kasvattajalta, joka sen minimi 7 viikkoa on ehtinyt seurata katrasta.
-Carita-
Carita Peura
 
Viestit: 88
Liittynyt: 19.01.2006 00:46
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Kirsi Leppälammi » 16.01.2007 15:55

Samaa mieltä Anun kanssa, eli minunkaan ajatusmaailmaan sopivaa vaihtoehtoa ei ole tuossa. :-D

En testaa, koska en koe sitä millään tavalla tarpeelliseksi. Pennut kehittyvät niin eri tavalla, että mieluummin teen ajatusrakennelmia koko 7 viikon ajalta, kun luottaisin muutaman minuutin lausuntoon. Päivässä voi tapahtua jo suuria muutoksia pennun yksilöllisessä kehityksessä.

En kuitenkaan täysin ole sitä mieltä, että pentutestit olisivat huuhaata. Jos kasvattaja itse on sitä mieltä, että esim. oma näkökulma on puutteellinen eikä omaa mielestään tarpeeksi pentusilmää (esim. ensimmäinen pentue), niin pentutesti on varmasti yksi lisäapu. Toivon vain ettei siihen tuijoteta minään Jumalan sanana kuitenkaan - koskaan.

Testaajissa on eroja, ja sanoisin että testaaja vaikuttaa testitulokseen huomattavan paljon.
Avatar
Kirsi Leppälammi
 
Viestit: 1127
Liittynyt: 25.04.2005 00:42
Paikkakunta: Uusikaupunki

ViestiKirjoittaja Hanna Silander » 16.01.2007 17:54

:smt064
Tieto lisää tuskaa, mutta myös säästää monelta, varsinkin laiskan ihmisen kohdalla :uglybye:
Wauhtia ja Waarallista elämää nurkissa :hmm:
Hanna Silander
 
Viestit: 206
Liittynyt: 10.05.2005 13:50
Paikkakunta: Sastamala

ViestiKirjoittaja Salla Perkkiö » 16.01.2007 18:54

Heitän lisäkysymyksen :-D ?: Te kasvattajat, jotka ette testaa / näe testiä tarpeellisena, millaisia tilanteita itse "järjestätte" pennuille / missä tilanteissa niitä erityisesti tarkkailette sen seitsemän viikon aikana jotta tutustuisitte pentujen luonne-eroihin?

Tätä kysyn siksi koska oma vakaa mutuni on se että pentujen luonne-eroja on vaikea nähdä jos niitä ei esimerkiksi ota kunnolla erilleen sisarparvesta, yksin uuteen ympäristöön (huoneeseen), missä voi tarkkailla pennun toimia itsenäisenä otuksena ilman lauman tukea ja erilaisissa häiriöissä. (Näinhän juuri pentutestissä tehdään.) En tiedä kuinka paljon uskaltaisin luottaa varsinkaan täysin itselleni vieraan testaajan kommentteihin jos en testiä näkisi, mutta itse nähtynä se on ainakin hyödyllinen lisä kasvattajan kommentteihin.

Joku viisaampi on sanonut, että pentutestissä havaitut toimintamallit (passivoituminen / aktiivinen tutustuminen jne.) ovat niitä jotka aikuisessa koirassa havaitaan stressitilanteissa. Toisin sanoen ympäristö ja muu vaikuttaa kyllä kovastikin koiran luonteen kehitykseen ja voi muokata sitä moneen suuntaan, mutta ne alkuperäiset palikat määräävät miten yksilö toimii kovan paikan tullen... Jotenkin tämä kuulostaisi minusta kovin loogiselta... (Todisteita odotellessa!)

Ainakin juuri tuo yleinen toimintatapa uusissa tilanteissa on ollut omalla uroksellani se kaikista eniten samanlainen pentutestissä ja tosielämässä nyt 9kk ikään mennessä: Silmiinpistävällä tavalla sillä on taipumus mennä suoraan kohti ja tarttua/tutustua uusiin ja outoihin asioihin. Pentu, joka kaadettuaan ison metallilapion rämisten päällensä 10-viikkoisena kiipesi välittömästi lapion päälle kiikkumaan ja kolistamaan lisää...

Salla
Salla Perkkiö
 
Viestit: 127
Liittynyt: 09.05.2005 13:30
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Johanna Ruottinen » 16.01.2007 19:02

^Ehkä vähän kärkevästi sanottu enkä tarkoita tällä missään nimessä Hannaa, mutta pakko tuohon kommentoida että jos siinä vaiheessa alkaa laiskottaa kun pitäisi perehtyä käyttämiensä jalostuskoirien taustoihin ja ominaisuuksiin tai tutustua pitkäjänteisesti pentujen kehitykseen ja luonteeseen yksilötasolla niin silloin on totaalisen väärässä hommassa kasvattajana!

Se on tosiaankin "helppo" tie, soittaa vaan testaajan paikalle joka puuhailee hetken ja iskee lapun kouraan että ihan kiva pentue. Näin on auktoriteetti todennut eli täytyy siis olla, pennunostajille todiste että hyvän koiran sait ja kasvattajan oma vastuu sanoistaan ja tuotoksistaan siirtyy kätevästi toisille. Yksinkertaistettua ja kärjistettyä varmasti, mutta itse suhtautuisin aika kyseenalaistaen kasvattajaan joka itse ei juuri harrasta mitään, vanhemmilla ei mitään näyttöjä ja pentutestin perusteella kauppaa pentujaan suurinakin lupauksina. Näitä on nähty eikä pelkästään collieissa.
Avatar
Johanna Ruottinen
 
Viestit: 1111
Liittynyt: 25.04.2005 18:12
Paikkakunta: Latovainio

ViestiKirjoittaja Kati Kangasniemi » 16.01.2007 19:12

Testautin pentueen kokeneella collieihmisellä. En ollut aiemmin nähnyt testiä, toki tiesin mitä siinä tehdään. En muista mikä testi oli kyseessä. Testaaja toimi rauhallisesti ja varmoin ottein. En todennäköisesti testauta seuraavia pentueita kuitenkaan vieraalla. Olin paljon kotona hoitamassa pentuja ja tarkkailin niitä. Pentutesti vahvisti joitain asioita yksilöistä, mutta ne olisin voinut toki kirjata itsekin ylös. Ts. tunnen pentutestin turhaksi, jos kasvattajalla on aikaa ja osaamista perehtyä omiin kasvatteihinsa.

Pentuesisarukset ovat luonteeltaan aika erilaisia keskenään. Vilkkaudessa, ahneudessa ja taisteluhalussa on eroja, mutta testissä erot johtuivat lähinnä niiden vireystasosta. Loppua kohti parani, viimeinen oli saanut nukkua 1,5 h pidempään kuin ensimmäinen ja testi tehtiin (ihan mun oma moka tietenkin) pentujen päiväuniaikaan.

Niin, nämä pennut eivät säväyttäneet pentutestissä, ei testaajaa, kasvattajaa, eikä tulevia omistajia, mutta se ei ole syy, miksi en testaisi tulevia pentueita :wink:

Pentua hankkiessa katson ensisijaisesti sukua, yritän selvittää myös serkunkumminkaimat ja suvun puutteet/parhaatpuolet luonteenosalta. Sitten sitä vaan istutaan pentulaatikon ääressä kasvattajan kiusana seuraavat viikot.
Kati Kangasniemi
 
Viestit: 99
Liittynyt: 25.04.2005 23:55
Paikkakunta: Nurmijärvi

ViestiKirjoittaja Kati Kangasniemi » 16.01.2007 19:37

Pentujen tarkkailusta:
Meillä pennut valtasi koko kämpän ja ne oli lähes koko hereilläolo ajan meidän kanssa olohuone/keittiöakselilla. Mä en pidä niitä missään pentuhuoneessa, vaan pentujen aikaan ne muut koirat, joita ärsyttää pentujen touhotus menevät itse pois.
Tästä asetelmasta on aika helppo tarkkailla kuka tykkää mennä omiinoloihinsa, kuka leikki eniten ja kuka on ensimmäisenä ovella kun vieraat tulee. Eräs pentuja katsomaan tullut (koiraihminen) ihmetteli, että kuinka ne on vapaana kämpässä, kun ne rontit kakkiikin lattialle :shock:
Kesäpentuja oli hienoa tarkkailla myös pihalla, jossa ne siis olivat myös vapaana. Käytiin tutustumassa mansikkamaahan ja metsään.

Selvennän vielä, että testattu pentue ei ollut testissä _huono_, vaan se oli mitäänsanomaton. Ne jotka näitä koiria tuntevat voivat vetää omat johtopäätöksensä, kaikki ovat sosiaalisia ja iloisia ja ihania :smt007
Kati Kangasniemi
 
Viestit: 99
Liittynyt: 25.04.2005 23:55
Paikkakunta: Nurmijärvi

ViestiKirjoittaja Hanna Lind » 16.01.2007 19:46

Ihan mielenkiinnosta: Mitenkäs kasvattajat.. jos teillä ei tehdä pentutestiä, niin järjestättekö jokaisen pennun erikseen vieraan ihmisen kanssa vieraaseen tilaan, jossa tapahtuu asioita joilla mittaatte onko se pentu tosiaan jotain mitä se laumassa ja teidän tutun ihmisen mukana näyttää.. Millä mittaatte sen pennun luonneaihion, etenkin te, jotka ette ole koskaan kunnolla esim. kisanneet? Tai tutustuneet koulutuksen saloihin? Millä siis mittaatte luonnetta ja mitä mikäkin ele teille kertoo.. :?: Kaikkihan tunnetusti mainostaa hyväluonteisia :-D :smt081
Mitä pahaa on pentutestissä ja miksei siitä saisi paljonkin näkemyksensä tueksi. Se oma ihana pentuekkin saattaa hyvin sokaista katsojansa silmiä tavalla, että jotain jää näkemättä. :smt095 Ja eiköhän noita pentutestintekijöitäkin löydy..
Hanna Lind
 
Viestit: 133
Liittynyt: 30.06.2005 18:45
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja Katri Leikola » 16.01.2007 19:48

Sen enempää pentutestejä kommentoimatta (omistani ei ole ainoatakaan pentutestattu) niin tuohon pentutestien tuloksiin. sanoisin jotain.

Likipitäen kaikki colliepentueet mistä olen kuullut, että on pentutestattu niin siinä pentueessa on vaan kauheita tykkejä ja potentiaalisia harrastuskoiria jne.

Onkin virkistävää lukea täältä, että ihan tavallisia pentuja, vailla mitään superhyperhienoa, sattuu myös olemaan pentutestatuissa :-)

Varmaan kiinnostava asia ja antaa (lisä)tietoa. Kaikkihan on mukava lisä mitä kasvattaja voi pennunostajalle antaa.


Olisin kanssa taipuvainen sanomaan että pentutestaajan olisi varmaankin hyvä olla rodun ulkopuolinen, ei tulisi mitään "värityksiä" tuloksiin :-)

Kiinnostavaa olisi nähdä sitä korrelaatiota aikuisen luonteen ja käyttöominaisuuksien osalta, siis kymmenissä ja kymmenissä testatuissa.



Katri
Katri Leikola
 
Viestit: 1512
Liittynyt: 14.04.2005 16:37
Paikkakunta: Tottijärvi

ViestiKirjoittaja Sari Larmu » 16.01.2007 19:56

Tuskin Hanna tarkoitti suvunselvityssysteemiä vaan ollakseen laiska treenaaja ja kouluttaja?

Tähän taas pakko kommentoida, että ei jaksa opettaa koiraa käveleen kaupungilla ihan erikseen. Mä käy pentuna sen kanssa kerran kaks kattelemassa ruuhkaa. Oletan, että koira menee häntä pystyssä heiluen kuten muulloinkin, kun kaikki uudet asiat mitä tehdään kuuluu olla kivaa.
Avatar
Sari Larmu
 
Viestit: 397
Liittynyt: 03.05.2005 00:19
Paikkakunta: Valkeakoski

Seuraava

Paluu Luonneaiheet



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä

cron