Epilepsiasta

Keskustelua collieiden luonteeseen, terveyteen ja jalostukseen liittyvistä asioista. Myös ruokinta-aiheet tänne.

Valvojat: Mia Möller, Kirsi Leppälammi

Epilepsiasta

ViestiKirjoittaja Taru Tuhkanen » 20.02.2006 13:30

Onko kellään kokemusta tai muuten tietoa/vinkkejä epilepsiasta? Eräs kasvattini on juuri ilmeisesti sairastunut tähän, ja sekä minä että omistaja haluaisimme tietää aiheesta kaiken mahdollisen: Ennuste? Perinnöllisyys?
Mitä se käytännössä merkitsee? Miten yleistä on collieilla?
:( :( :(

Odottelen vastauksia foorumiin tai omaan sähköpostiini.
-taru-
Taru Tuhkanen
 
Viestit: 9
Liittynyt: 05.04.2005 22:34
Paikkakunta: Vesanto

ViestiKirjoittaja Mari Morko » 20.02.2006 14:11

Epilepsiasta on kokemusta, tosin ei collien kanssa vaan tuo aussienarttu on epileptikko.

Ensimmäisen kohtauksen (grand mal) se sai helmikuussa 2004 ja sen jälkeen tuli vielä kaksi samanlaista kohtausta noin kuukauden välein. Sen jälkeen oli puolentoista vuoden oireeton jakso, kunnes viime syksynä se sai pari kohtausta, yhden grand mal kohtauksen ja pari pienempää joihin liittyi hillitön tärinä ja pelkotila, mutta ei tajunnan menetystä tai isoja kouristuksia. Nyt on taas ollut viitisen kuukautta oireetonta aikaa.

Karman kohtaukset ovat olleet suht lieviä, vaikka grand mal kohtauksiksi luokiteltavia ovatkin, ja ovat tulleet sen verran harvoin että lääkitystä ei eläinlääkäri ole vielä pitänyt tarpeellisena. Lääkityksen sivuvaikutukset kun ovat aika kovat ja lääkitykselläkin ollessaan koira voi saada kohtauksia, tosin ne tulee yleensä harvemmin ja lievempinä kuin ilman lääkitystä.

Kohtausten välillä se on ihan normaali koira ja sen kanssa eletään samoin kuin ennen kohtausten alkua. Harrastuksista ei ole luovuttu ja kisoissakin on käyty, niin kauan kuin ei ole merkkejä että ne laukaisisivat kohtauksia niin ei ole syytä jättää niitä pois.
Avatar
Mari Morko
 
Viestit: 253
Liittynyt: 20.05.2005 21:44
Paikkakunta: Lievestuore

ViestiKirjoittaja Taina Mäki » 20.02.2006 14:29

Suomenpystykorvilla ja belkkareilla epilepsiaa tutkitaan paljonkin näin yliopistotasolla (esim suomenpystykorvilla tauti on suhteellisen yleinen). Osan epilepsioista on todettu ovevan perinnöllistä tai ainakin alttius sairastua periytyy. Kunnollinen neurologinen ja kliininentutkimus kannattaa tehdä ja sulkea esimerkiksi kasvainten mahdollisuus pois. Koirammelehdessä on taannoin ollut asiasta juttua, kannattaa ehkä lukea asiasta enemmän esimerkiksi sieltä, samoin googlettamalla löytyy tietoa.

Mulla ei ole omakohtaista kokemusta epileptikon kanssa elämisestä, mutta mitä täälä töissä on tullut vastaan, niin jotkut ovat tosi tosi vaikeita tapauksia (rajuja kohtauksia päivittäin) ja toiset sitten ovat lääkityksellä täysin kurissa. Collieita on tullut vastaan, muttei ihan kauheita määriä.
Taina ja Rape
Taina Mäki
 
Viestit: 216
Liittynyt: 25.04.2005 12:08
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Mia Möller » 20.02.2006 16:45

Mia Möller
 
Viestit: 741
Liittynyt: 25.04.2005 00:06
Paikkakunta: Jyväskylä

ViestiKirjoittaja Tiina Hasu » 20.02.2006 23:15

Törmäsin vahingossa hyvään artikkeliin epilepsiasta.
Lueppa se, sen on kirjoittanut Esa Eskelinen eläinlääkäri joka on erikoistunut neurologiaan.
www. apexelainkli.fi ja sieltä klikkaa kohtaa artikkelit.
Avatar
Tiina Hasu
 
Viestit: 465
Liittynyt: 29.05.2005 23:48
Paikkakunta: Mäntsälä

Epilepsia kohtaus

ViestiKirjoittaja Pia Pennanen » 02.01.2007 19:22

Sinna (kohta 11 v.) sai perjantaina yllättävän riehumispuuskan pihalla ja juoksenteli ympäri pihaa kuin nuoret tytöt. Juoksurumban päätteeksi sinna kävi toisen koiramme päälle. Illalla Sinna alkoi kävellä pitkin seinänvieriä, törmäili huonekaluihin , seisoi nurkissa tuijottelemassa jne. Oli kaikenkaikkiaan hyvin sekava ja sen oloinen että missäs tässä ollaan.
Enää ei törmäile mutta on muuten omituinen, ei tule luokse kun huutaa, on semmoinen haahuaja. Pissat on tulleet pari kertaa alle ja on ollut agressiivisempi kuin yleensä. Tänään sitten käytiin lääkärissä ja lääkäri epäili vahvasti epilepsiakohtausta. Saatiin kortisonipiikki, vitamiinipistos ja antibioottikuuri. Nyt pitää viikon verran seurailla aletaanko toipumaan ja jos ei niin kuulemma sitten ainoa vaihtoehto olisi se viimeinen palvelus. Vaikea päätös. Onko muille käynyt vastaavaa? Onko ketään jonka koira olisi saanut vain yhden kohtauksen ja toipunut? Tuntuu kamalalta ajatella että koira näyttäisi toipuneen ja sitten kärsiikin jotain tuskia tai päinvastoin, että menisin lopettamaan koiran jolla olisikin ollut vielä aikaa jäljellä..
Nytkin mummo on ihan iloisen oloinen mutta kuulin kuitenkin makuuhuoneeseen kun vinkui toisessa huoneessa.
Avatar
Pia Pennanen
 
Viestit: 14
Liittynyt: 11.05.2005 22:21
Paikkakunta: mänttä

ViestiKirjoittaja Anne Hämäläinen » 02.01.2007 20:11

Tarun tarina
Meillä Taru, vähän yli 11v. sai viime loppiaisena nukkuessaan ensimmäisen epileptisen kohtauksen. Oli sen jälkeen normaali.
Seuraava tuli n. kuukauden päästä, jonka jälkeen kävimme lääkärissä, jossa todettiin koira hyväkuntoiseksi, sydän, keuhkot ok. kaikki arvot kohdallaan, määriteltiin epilepsiaksi. Lääkitystä ei aloitettu, ennenkuin kohtaukset pidempiä, useammin. Koira ei tiedosta tilannetta, omistajalle kauheaa katsottavaa.
Huhtikuussa seuraava kohtaus, joka jäi 'päälle'. Yötä vasten tuli kohtaus toisensa jälkeen, rauhoittava lääke olisi auttanut. Saatiin rauhoittavaa ja epilelsialääkkeet. Auttoi hetkeksi. Taru ei ollu koko päivänä enää 'täällä', levoton, tuli kakat, pissat. Nukkui sitten iltapäivällä ikiuneen sylissäni ell parkkipaikalla.
Ell veikkasi keskushermoston kasvainta(aivo?).
Uskon kuitenkin että Taru ei kärsinyt, autossa itki hiukan ikään kuin kysyen mikä hätänä.
Kauhea kokemus, yhä itkien Anne

Ei rohkaiseva kertomus...

In memoriam Mimosan Darling of Mine, 5.10.1994-20.4. 2006
Anne Hämäläinen
 
Viestit: 41
Liittynyt: 02.05.2005 17:04
Paikkakunta: Mäntsälä

ViestiKirjoittaja Mia Möller » 02.01.2007 21:24

Joku ehkä huomasikin täältä foorumilta että Lassi (10 v.) lopetettiin syksyllä. Sillä oli kolme viikkoa ennen lopetusta lieviä psyykkisiä ja neurologisia oireita. (Mm. levottomuus, poissaolevuus, horjuminen, pidätysvaikeuksia.) Sitä tutkittiin (rtg, verikokeet jne.) ja pohdittiin mikä syy voisi olla, mitään ei selvinnyt. Oireet helpottivat noin viikon kuluessa ja koira oli jo lähes normaali.

Sitten reilua vuorokautta ennen lopetusta se sai kouristuskohtauksen. Illalla se sai useita kohtauksia peräjälkeen ja sitä tutkittiin ja hoidettiin päivystävällä eläinlääkärillä. Verikokeista selvisi vain maksa-arvon olevan hieman koholla. Yön koira oli erittäin huonossa kunnossa, aamulla oli pakko tehdä lopetuspäätös. Avautin sen ja diagnoosiksi selvisi voimakas aivo-ja aivokalvontulehdus. Patologin mukaan harvinainen tapaus. Valitettavasti tulehduksen aiheuttajasta on vain arveluja. Siksi ei ole tietoa siitäkään olisiko Lassin hengen pelastamiseksi ollut tehtävissä jotain.

Ei kovin rohkaiseva kokemus tämäkään. Lähinnä halusin tuoda esiin että epämääräisten psyykkisten oireiden ja yhtäkkisten epileptisten kohtausten aiheuttaja voi olla tällainenkin. Nyt kun olen seurannut tarkemmalla korvalla hiukankaan samantapaisia sairauskertomuksia joihin liittyy kohtauksia tai käytösoireita, yleensä syyksi on arveltu aivokasvainta, aivoverenkiertohäiriötä tai epilepsiaa jonka syy on jäänyt tunnistamatta. Näitä Lassillakin olisi ehkä arvuuteltu syyksi jos sitä ei olisi avattu. Olen kuitenkin tyytyväinen että tein sen, palvelu Kuopion Eviralla oli erinomaista ja hienotunteista. Koiran sai haudattavaksi ja kaikkiin kysymyksiini vastattiin ystävällisesti. Koiraa tieto ei tuo takaisin mutta minua hieman helpottaa edes tietää mikä sillä oli.
Mia Möller
 
Viestit: 741
Liittynyt: 25.04.2005 00:06
Paikkakunta: Jyväskylä

ViestiKirjoittaja Hanna Silander » 02.01.2007 23:04

Meillä ,kylläkin toinen rotu kuin collie, sai epileptisiä kohtauksia useita ja kolme eläinlääkäriä oli sitä mieltä, että kyseessä oli epilepsia. Kuitenkin epäileväinen kun olen vein koiran vielä neljännelle lääkärille, joka koiraa tunnin tutkittuaan otatti verikokeet, joista selvisi, että kyseessä oli paha tulehdus, epäili aivokalvon tulehdusta tai sisäkorvan. Määräsi voimakkaat antibiootit, joita syötiin 2 kuuria. Koira parani ja elää edelleen, tästä on aikaa lähes 10 vuotta.
Wauhtia ja Waarallista elämää nurkissa :hmm:
Hanna Silander
 
Viestit: 206
Liittynyt: 10.05.2005 13:50
Paikkakunta: Sastamala

ViestiKirjoittaja Lauri Latva-Äijö » 03.01.2007 02:19

Edellinen koiramme Popi sai lokakuussa 2004 epileptisen kohtauksen. Kouristukset olivat pahoja, oli nielaista kielensä, pissat alle jne. Tämän jälkeen jalat eivät kantaneet. Ikää oli 13 v 8 kk. Koira valitti ja kun puoleen tuntiin olo ei parantunut oli pakko tehdä raskas päätös, veimme yöllä päivystävälle.

Voi olla että tästäkin olisi selvinnyt, mutta: olisi joutunut olemaan päivät yksin kotona. Entä jos jotain olisi sattunut? Muutenkin ikää noin paljon, takajalat pettivät jo ulkonakin välillä jne. Todella ikävä päätös, mutta varmaan sen aika oli oikea.

Popilla oli välillä muutama viikko sitä ennen selvästi myös jotain neurologista pikkuhäikkää. Yritti ulko-ovesta väärältä puolelta ulos, tuntui välillä kadottavan suuntatajunsa. Kuulo Popilta meni jo noin 11-vuotiaana.

Aiemmin olen epäillyt että ehkä olisi voinut saada kohtauksen meidän poissaollessamme kerran tai kaksi...

Mutta syytä ei tiedetä, lääkäri epäili joko maksan/haiman myrkytystilasta johtuvaksi tai sitten aivokasvainta. Popilla oli tätä ennen jotain outoa maksa-arvoissa, mutta siitäkään ei mitään kunnon selvitystä saatu...Käyn muuten nykyään ihan toisella eläinlääkärillä osittain näistä syistä.

Mutta: 11-vuotiaalla kyllä kannattaisi vielä tutkia. Eli jos tosiaan on tulehdus/myrkytystilasta johtuva niin voisi jollain lääkityksellä olla hoidettavissa. Popi oli vielä 12v. -ikäisenä OK, juoksi ulkona, kulki portaat ym.

Sinänsä tuo sekavuus/paikan tajun katoaminen ei tietysti koskaan hyvä merkki ole.

Mutta toivotaan parasta.
Lauri Latva-Äijö
 
Viestit: 629
Liittynyt: 08.05.2006 16:03

ViestiKirjoittaja Pia Pennanen » 03.01.2007 11:08

Kiitoksia vastauksista. Seuraillaan täällä tilannetta, muuten Sinna alkaa olla ihan ok mutta pihalle ei ensin haluaisi lähteä ja sitten ei halua tulla pois. Tuijottaa vaan ja on niinkuin ei ymmärtäisi että mitä se mamma höpöttää.
Ja kamalan ahne on ruualle, ahneempi kuin aiemmin. Jos tilanne on tämmöinen antibioottikuurin loputtua, niin soittelen vielä jonnekin toiseen eläinlääkäriin että mitä tehdään. Otetaanko jotain kokeita, jäädäänkö odottelemaan uusia kohtauksia vai mitä. Sinnaahan tuo hihnaulkoilu ei ole muutenkaan enää kiinnostanut pitkään aikaan ja aika väsynyt on ollut pisemmän aikaa. Takapää on myös ollut jäykkä. Kamalintahan se tässä on kun välillä tuntuu niinkuin talossa olisi ihan vieras koira.
Avatar
Pia Pennanen
 
Viestit: 14
Liittynyt: 11.05.2005 22:21
Paikkakunta: mänttä

ViestiKirjoittaja Pia Pennanen » 09.01.2007 14:52

Evergrey`s Lorraine Nancy 20.4 1996-09.01 2007
Viime yönä tuli kohtaus toisensa perään. Kohtaukset jäivät päälle.
Koko yö valvottiin ja mummo kouristeli sylissäni. Aamulla päästiin eläinlääkäriin ja Sinna pääsi ikiuneen. Sydänkin oli jo aivan lopussa, vaihtoehtoja ei ollut. Suunnattomasti Sinnaa kaivaten..
Avatar
Pia Pennanen
 
Viestit: 14
Liittynyt: 11.05.2005 22:21
Paikkakunta: mänttä

ViestiKirjoittaja Tiia Ekman » 09.01.2007 16:04

Nyt on Sinnan rauhallista nukkua. Kiitos Pia kun annoit pienelle collie tytölle aikoinaan loistavan kodin, sinun kanssasi se varmasti oli onnellinen. Voimia!!!
Toivoo Tiia&Sole sekä Ilkka, Iines, belgit ja sakemannit.
Tiia Ekman
 
Viestit: 11
Liittynyt: 26.04.2005 12:51
Paikkakunta: Jämsä/Juokslahti

ViestiKirjoittaja Lauri Latva-Äijö » 09.01.2007 19:04

Syvä osanottomme - muistan vielä valitettavan hyvin miltä tuo tuntui ja miten avuton sitä on tuollaisten kohtausten edessä. Tärkeintä on nyt muistella niitä hyviä aikoja ja hyviä hetkiä yhteisellä matkallanne.
Lauri Latva-Äijö
 
Viestit: 629
Liittynyt: 08.05.2006 16:03

ViestiKirjoittaja Anne Hämäläinen » 10.01.2007 10:10

Lämmin osanottomme,

suurin suru on sanaton.

Anne/ Mimosan smooth
Anne Hämäläinen
 
Viestit: 41
Liittynyt: 02.05.2005 17:04
Paikkakunta: Mäntsälä

ViestiKirjoittaja Anu Tuomanen » 10.01.2007 12:36

Moi! Kysyisin, onko koirilla, joilla todettu epilepsia tms. ollut nuorempana jotain vastaavia oireita ? Säikähdin, kun meidän neidillä (2v.) on välillä ihmeellisiä riehumisia, saattaa käydä uroksen kimppuun yht´äkkiä????
Onko vastaavia kokemuksia? :shock:
T:Anu
Avatar
Anu Tuomanen
 
Viestit: 381
Liittynyt: 10.02.2006 20:27
Paikkakunta: Vihtavuori

ViestiKirjoittaja Anu Tuomanen » 22.01.2007 14:36

Huhhuh, pelko taitaakin olla turhaa :? Otin nuoremmalta "luulot pois" ja riehumista ei ole ollut sen jälkeen. Taitaakin olla nuori neiti Pomotyyppiä :lol:
Avatar
Anu Tuomanen
 
Viestit: 381
Liittynyt: 10.02.2006 20:27
Paikkakunta: Vihtavuori

ViestiKirjoittaja Pia Pennanen » 22.01.2007 17:49

Joo ei tuo riehuminen siihen varsinaisesti liittynyt muuten kuin että koira väsyi ja epilepsiakohtaukset tulevat silloin kun koira on väsynyt (siksi monesti illalla / yöllä).
Avatar
Pia Pennanen
 
Viestit: 14
Liittynyt: 11.05.2005 22:21
Paikkakunta: mänttä

ViestiKirjoittaja Anu Tuomanen » 25.01.2007 14:48

Kiitos Pia vastauksestasi, välillä sitä kuvittelee kaikenlaista, kun lukee näitä :shock:
Avatar
Anu Tuomanen
 
Viestit: 381
Liittynyt: 10.02.2006 20:27
Paikkakunta: Vihtavuori

ViestiKirjoittaja Heidi Bechstein » 16.01.2008 10:17

Robin on elämänsä aikana saanut muutaman lievän auravaiheen (?) kohtauksen, jotka ovat menneet noin kymmenessä sekunnissa ohi. Valitettavasti mulle on sanottu, ettei epilepsian toteamiseksi ole olemassa mitään testiä eikä lääkitystä kannata eläinlääkärin mukaan aloittaa koska kohtauksia on todella harvoin.

Eilen oli taas tälläinen outo "huojumiskohtaus". Kohtauksen aikana koiran silmät harittavat ja vaeltavat edestakaisin, tasapaino häviää ja se pyrkii levottomana menemään matalaksi. Noin kymmenen sekunnin jälkeen koira palautuu tähän maailmaan ja on taas normaali.

Onko kenelläkään kokemuksia tälläisestä ja ovatko kohtaukset pysyneet lievinä vai pahentuneet/tihentyneet koiran vanhetessa? Vai viittaisiko tälläinen ehkä johonkin muuhun kuin epilepsiaan?
Avatar
Heidi Bechstein
 
Viestit: 240
Liittynyt: 25.04.2005 16:48
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja Mari Morko » 16.01.2008 12:51

Mitään yksiselitteistä epilepsiatestiä ei tosiaan ole vaan epilepsian diagnosointi on lähinnä muiden kohtauksia aiheuttavien sairauksien poissulkemista. Ja jos mitään muuta syytä ei kohtauksille löydy niin sitten todetaan epilepsiaksi. Lääkityksestä eläinlääkärin kanssa keskustellessani hän piti rajana 3-4 kohtausta vuodessa ennen kuin lääkitystä aletaan määrätä.

Karma oli himpun vajaa viisi kun sai ekan kohtauksensa, nyt on ikää kohta yhdeksän eli neljä vuotta on elelty tämän kanssa. Tänä aika kohtaukset ei ole merkittävästi muuttuneet eikä tosiaan lääkitystä ole katsottu tarpeelliseksi. Tiedän sekä tapauksia joissa koirat ovat eläneet >10 vuotta lääkityksellä ongelmitta ja lopulta kuolleet ihan muihin syihin kuin epilepsiaan. Toisaalta tiedän myös tapauksia joissa lääkityksestä huolimatta kohtaukset ovat pikkuhiljaa pahentuneet ja on päädytty koiran lopettamiseen, joko siksi että vaadittu lääkitys on ollut niin voimakas että sen sivuvaikutukset haittaavat jo normaalia elämää tai lääkitykselläkään ei ole saatu kohtauksia kuriin. Eli jokainen tapaus taitaa olla vähän oman laisensa.
Avatar
Mari Morko
 
Viestit: 253
Liittynyt: 20.05.2005 21:44
Paikkakunta: Lievestuore

ViestiKirjoittaja Hanna Ollikainen » 16.01.2008 13:31

Mun kääpiöpinserille on diagnosoitu idiopaattinen epilepsia. Kannattaa lukea: http://www.aisti.info/disease_6.html
Avatar
Hanna Ollikainen
 
Viestit: 620
Liittynyt: 15.06.2005 00:07

epilepsia

ViestiKirjoittaja SINIKKA PURSIAINEN » 16.01.2008 22:51

Kirjoitin vahingossa yleiselle puolelle Sikkekoiran epilepsiasta.Huom.Olen aloittelia vielä tietsikan kanssa.Sori.

Siirsin Sinikan erilliseen aloitukseen kirjoittaman viestin tähän! T:Mia-mode

Minun edesmennyt Sikkevanhus sairastui epilepsiaan n.7vuotiaana .Sai 4kaatumakohtausta n3kk välein.Sai lääkityksen ja eli loppuelämän ilman kohtauksia nippa nappa 13vuotiaaksi .Kohtauksen alkaessa Sikeltä tuli kynnet esille ja steppasi ns. kynsien varassa ja alkoi huojumaan ja kaatui jos en kerennyt ottamaan kiinni.Kesti n.5min.sen jälkeen väsynyt mutta muuten ok.Luin jostakin siihen aikoihin että jos koira sairastuu epilepsiaan nuorena niin olisi perinnöllistä .Mutta jos koira sairastuu vanhempana niin on oire jostakin.
Sandcastle`s Night Raider (AKSELI)
Sandcastle`s Inky Pink (MERI)
Taivaassa:
S. Sporting Pink (SUSU)
S. Naked Truth (SANI)
S. Walzing Matilda (SEENA)
S. Sister Sheena ( SIKKE) sekä Barro, Mano ja Essu
SINIKKA PURSIAINEN
 
Viestit: 181
Liittynyt: 13.01.2008 16:33
Paikkakunta: PIEKSÄMÄKI

ViestiKirjoittaja Hanna Ollikainen » 17.01.2008 00:17

Yksi seikka muuten jota ei tule välttämättä ajatelleeksi on se, että meistä tuskin kukaan on koiriemme seurassa 24/7, eli kohtauksia ei välttämättä aina huomaa. Toisin sanoen kukaan ei voi varmuudella sanoa että mitään oireita ei olisi ollut. Kohtauksetkin vaihtelevat pelkästä poissaolevuudesta rajuihinkin kouristuksiin.

Todellä ikävä sairaus kaiken kaikkiaan.
Avatar
Hanna Ollikainen
 
Viestit: 620
Liittynyt: 15.06.2005 00:07

ViestiKirjoittaja Heidi Bechstein » 18.01.2008 14:23

Tiedoksi, jos jotakuta kiinnostaa...Tiedustelin asiantuntijalta koirani tapausta ja hän neuvoi videoimaan seuraavan kohtauksen. Simppeli juttu (varsinkin kun nykyään monessa kännykässä on videokuvausmahdollisuus), mutta eipä tullut aikaisemmin mieleen. Kyseessä voi olla narkoleptinen eli nukahtamiskohtaus tai joku muu (esim. kiputila) eikä välttämättä epileptinen ollenkaan. :?
Avatar
Heidi Bechstein
 
Viestit: 240
Liittynyt: 25.04.2005 16:48
Paikkakunta: Espoo

Seuraava

Paluu Terveys, jalostus ja luonne.



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot]