Selkäongelmat collieilla

Keskustelua collieiden luonteeseen, terveyteen ja jalostukseen liittyvistä asioista. Myös ruokinta-aiheet tänne.

Valvojat: Mia Möller, Kirsi Leppälammi

Selkäongelmat collieilla

ViestiKirjoittaja Pia Veikkolainen » 22.05.2005 18:43

Minkälaisiin selkäongelmiin olette collieilla törmänneet,ja oisko Epulle kanssatoveria?Eli Eppu (HK2,JK1 Candymoon Eight Wonder) kävi selkäkuvissa lievän oireilun takia,tuloksena:Lumbosacraalivälilevyssä nukleuksen mineralisaatio(kalkkeutumia),lateraalikuvassa selkäydinkanavan alueella mineralisaatiota(kalkkeutumia).Alueen muutokset natiivikuvissa kuitenkin vähäiset.T13-L1 välilevy vaikuttaa normaalia tiivimmältä.L1-L4 väleissä mineralisaatiota(kalkkeutumia)interarcuaaliväleissä,samoin L6-L7välissä.Fasettinivelissä lieviä degeneratiivisia muutoksia.Lannerangassa lievä lordoosi(notkoselkäsyys).Eli ihmiskielellä tulevaisuudessa rappeumia tiedossa. Oli aika kova paikka koiran takia ja kisaaminen luultavasti jää aika pian pois,ainakin pk-puolella.Hoidoksi säännöllistä fysioterapiaa ja liikuntaa.Nyt tietysti ollaan ja elellään Epun ehdoilla,katsellaan kuukausi kerrallaan.Normaali elämässä ei ole oireista tietoakaan ja ilman harrastamista tuskin olisi huomattukkaan,ainakaan vielä vuosiin mitään vaivoja.Miten on,kuka uskaltaa vaihtaa julkisesti kanssani tietoa ja kokemuksia :?: MINÄ AINAKIN KOKISIN SAAVANI APUA JA LISÄTIETOA :roll:
Pia Veikkolainen
 
Viestit: 730
Liittynyt: 02.05.2005 03:51
Paikkakunta: Hyvinkää

ViestiKirjoittaja Kirsi Leppälammi » 23.05.2005 21:31

Tässä olen usein miettinyt, että kuinkahan noiden selkäongelmien kanssa rodussamme on. Nämä kun TOSI harvoin oireilevat pelkällä sohva/näyttelykoiralla. Tulevat esille usein vasta kun koira on fyysisesti kovemmalla (pk, agility).

Itse pyrin säännöllisesti käyttämään agilitya aikas aktiivisesti harrastavat koirani fysioterapeutilla. Ja kyllä olen oppinut, että paljon on lihasperäisiä ongelmia koirilla. Ihmiset eivät tajuakaan, kuinka helposti koira saattaa jumiutua (hyvä rakenteinenkin koira). Ja nämä lihasjumitukset eivät muuten yleensä oireile siten, että tavallinen mattimeikäläinen asian hoksaisi.

Ihan näyttelykehän vierelläkin kun katselen koiruuksia, niin täytyy sanoa, että tosi moni hyvinkin pärjäävä koira hyötyisi kunnon asiantuntevasta hierojasta. Saatikka sitten ne harrastuskoirat.

Luustoperäiset jutut ovat tietysti taas oma maailmansa (ja vakavampia). Mutta väitän, että jos suurempi osa collieistamme harrastaisi enemmän, niin nämäkin ongelmat olisivat "yelisempiä", eli näitä tulisi enemmän ilmi.

Toivottavasti Pian Eppu saadaan mahdollisimman hyvään kuntoon! Nyt vain sitten keskittymään tokoon, ellei selkä kestä pk puolta! Ei kannata jättää harrastamiseen tottunutta koiraa laakereille lepäämään :-) Ja varsinkin jälkeähän voi varmaan ajaa ihan koiran mielenterveyden vuoksikin - vaikka kisoihin ei enää uskaltaisikaan.
Avatar
Kirsi Leppälammi
 
Viestit: 1127
Liittynyt: 25.04.2005 00:42
Paikkakunta: Uusikaupunki

ViestiKirjoittaja Pia Veikkolainen » 28.05.2005 18:00

Kiitos Kirsille kommenteista,ainoana tähän mennessä :D Tulkitsenko nyt oikein(vihjailevasti)ettei muiden koirilla ole vastaavia ongelmia selän luustossa.Sehän olisi kertakaikkisen hienoa!Collie siis näyttäisi olevan tältä saralta "terve"rotu...Tarkoitukseni ei ole kaivamalla kaivaa,tai vääntämällä vääntää selkäsairauksia rodulle mutta tapauksia varmasti on muitakin kuin Eppu ja olisin niistä kiinnostunut(luulisin/toivoisin että myös kasvattajat olisivat).Eläinlääkäritkään eivät osaa varmuudella sanoa mistä nämä muutokset johtuvat,tapaturma,perinnöllisyys,yksilön huono onni...joten luulisi ettei ole häpeällistä näistä puhua,ei ainakaan saisi olla.Eppuhan on kuitenkin luonnollisesti poistettu jalostusuros listalta. Kommenttia pliis :!:
Pia Veikkolainen
 
Viestit: 730
Liittynyt: 02.05.2005 03:51
Paikkakunta: Hyvinkää

ViestiKirjoittaja Tanja Ristolainen » 29.05.2005 15:21

Olen noista selkäsairauksista jonkin verran lueskellut ja kuullut. Meillä ei ole (onneksi) tullut niitä omalle kohdalle, joten omakohtaista kokemusta en kykene tästä jakamaan. Olen kuitenkin täysin sataprosenttisesti avoimuuden kannalla asiassa. Ja sitä suuremmalla syyllä, kun vaikuttaisi siltä että selkäsairaudet eivät tule esille tai eivät suuremmin collieita vaivaa eli on collieihmisille tuntemattomampi alue ja näin ollen kaivattaisiin ehkä syvällisempää tietoa asiasta.

Toisena rotuna kun on sakut, niin olen kyllä vuosien varrella kuullut joidenkin kärsineen saman kohtalon, eli koiran kisaura on historiaa ja on jouduttu miettimään miten jatketaan eteenpäin. Siihen mielipiteeseen minäkin kyllä olen valmis yhtymään, että helpoiten nämä selkävaivat tulevat esille harrastettaessa koiralla. Suojelussa varsinkin joutuu koko tukiranka kovalle koetukselle, joten saksanpaimenilla selkävaivat ovat sinänsä jo siksi enemmän 'arkipäivää' kuin collieilla. Ja harrastuskoirien ollessa kyseessä tuon kropan pitäisi olla timmissä kunnossa, joten kynnys lähteä etsimään syitä pieniinkin oireisiin ja esim. turvautua fysioterapiaan yms. on suhteellisen matala. Monilla harrastajilla ja/tai kasvattajilla (sp) on tapana kuvauttaa koiran koko luusto. Tässä on käsittääkseni ollut havaittavissa sitä, että jotkin mm. nikamaongelmat eivät näy vielä sillä ikää kuin lonkkia ym kuvaillaan, joten siellä 3-4 v huikkeilla toiset vievät koiran selkäkuviin uudelleen. Kovaa ja rahaa vievää hommaa, mutta jostainhan näitä on yritettävä selvittää. Suurimmaksi osaksi selkävaivat kuitenkin varmasti edelleen tulevat tiedoksi vasta kun ollaan jo siinä jamassa että selkä todella vaivaa koiraa. Lannerangassa olevia poikkeavuuksiahan voidaan nähdä lonkkakuvissa.

En tiedä mitä kaikkea tänne sopii linkittää, ja saako suoranaisesti kehotaa toiselle foorumille, mutta mainitsen kuitenkin, että tähän selkäasiaan saa varmaan muiden kokemuksia, linkkivinkkejä ja mietteitä parhaiten esimerkiksi juuri palstoilta, jotka ovat saksanpaimenkoira-aiheisia tms. Siellä ajoittain setvitään näitä asioita, joten luulisin että saat keskustelua aikaiseksi aloittamalla aiheesta :)
Tanja Ristolainen
 

ViestiKirjoittaja Pia Veikkolainen » 06.06.2005 16:53

:D Kiitos Tanjallekkin kommenteista.Minulla on myös laajassa ihanassa harrastus kavereissa saksanpaimenkoiria,boksereita,maleja,collieita joilla selkäongelmia joten kyllä ne sinänsä tuttuja valitettavia vaivoja on.Ei vain olisi uskonut omalle kohdalle osuvaksi.Ja halusin saada aikaan keskustelua kirjoituksellani vain(mitä sitten ei tapahtunut).Mutta elämä on....ja se jatkuu.Ei muuta kuin KAIKILLE onnellisia hetkiä koiruuksiensa kanssa ja tsemppiä koitoksiin.
Pia Veikkolainen
 
Viestit: 730
Liittynyt: 02.05.2005 03:51
Paikkakunta: Hyvinkää

ViestiKirjoittaja Pia Veikkolainen » 17.06.2005 01:43

:wink: VINKKI VINKKI :wink: Kaikille ketä kinnostaa käydä kattomassa.Ois kiva saada vastaava.http://www.kutinan.com./finnmalinois. Tilanne Epun selässä:hyvä.Käytiin ekan kerran fysioterapeutilla joka sanoi että Eppu on erittäin hyvässä kunnossa dignoosiin nähden :D
Pia Veikkolainen
 
Viestit: 730
Liittynyt: 02.05.2005 03:51
Paikkakunta: Hyvinkää

ViestiKirjoittaja Kirsi Leppälammi » 17.06.2005 04:30

Pia Veikkolainen kirjoitti::wink: VINKKI VINKKI :wink: Kaikille ketä kinnostaa käydä kattomassa.Ois kiva saada vastaava.http://www.kutinan.com./finnmalinois. Tilanne Epun selässä:hyvä.Käytiin ekan kerran fysioterapeutilla joka sanoi että Eppu on erittäin hyvässä kunnossa dignoosiin nähden :D


Tosi hieno! Varsinkin nuo tarkat selonteot selkäjutuista oli todella hatun noston arvoista.

Ja hienoa, että Eppu on hyvässä kunnossa. :wink:
Avatar
Kirsi Leppälammi
 
Viestit: 1127
Liittynyt: 25.04.2005 00:42
Paikkakunta: Uusikaupunki

ViestiKirjoittaja Merja Pihlajasaari » 30.06.2005 14:12

Minulla oli kasvatti joka jouduttiin lopettamaan takapään halvaannuttua. Koiralla oli selkäydinkanavanahtautuma. Mutta sairaus tuli vasta kun koira oli jo yli 11v. Muilla kasvateillani ei ole ollut kyseisiä vaivoja. Eläinlääkäri sanoi minulle että, sairaus on yleisempää saksanpaimenkoirilla, mutta sitä on jonkun verran myös collieilla. Eläinlääkäri oli myös sitä mieltä että, sairaus collieilla iskee yleensä vanhuusiällä. Itse en kommentoi lääkärin sanomisia kun en todellakaan tiedä asiasta enkä ole koskaan kuullut muista collieista kuin omasta kasvatista jolla tämä ahtauma oli.
Avatar
Merja Pihlajasaari
 
Viestit: 415
Liittynyt: 29.04.2005 21:12
Paikkakunta: Ulvila

ViestiKirjoittaja Pia Veikkolainen » 03.07.2005 00:47

Kiitos sinullekkin Merja :D Tätä juuri tarkoitin:kaikki vaan kokemukset kehiin.Niitä on hyödyllistä kuulla ja jollekkin ehkä ahaa-elämys oman koiran kohdalla.
Pia Veikkolainen
 
Viestit: 730
Liittynyt: 02.05.2005 03:51
Paikkakunta: Hyvinkää

ViestiKirjoittaja Riina Kanerva » 06.07.2005 12:26

Tietääkö kukaan missä Länsi-Uudellamaalla saa koiralleen fysioterapiaa? Olemme Allun kanssa käyneet muutaman kerran Espoon eläinsairaalassa, mutta siellä ajat ovat aina kiven takana... (tai siis aikoja olisi aamupäivällä, mutta miten 8-16 työssä käyvä sinne pääsee???).
Avatar
Riina Kanerva
 
Viestit: 3
Liittynyt: 05.07.2005 09:20
Paikkakunta: Siuntio

ViestiKirjoittaja Molli Nyman » 06.07.2005 13:19

Tamara Merenvalta on äärimmäisen hyvä koirafysioterapeutti. Ottaa vastaan Tuusulassa. Numeron saat numerotiedustelusta. Hoitaa paljon kisakoiria.
Molli Nyman
 
Viestit: 6
Liittynyt: 14.06.2005 16:47

ViestiKirjoittaja Riina Kanerva » 07.07.2005 13:12

Vielä lihashuoltoon liittyen tälläinen hölmö kysymys... Ajaako mielestänne hieroja saman asian kuin fysioterapeutti? Allu käy hierojalla kerran kuussa (jos tarvetta niin useammin).
Avatar
Riina Kanerva
 
Viestit: 3
Liittynyt: 05.07.2005 09:20
Paikkakunta: Siuntio

ViestiKirjoittaja Tiina Hasu » 07.07.2005 23:17

Tamara Meranvalta ottaa nykyään asiakkaita vastaan omassa toimitiloissaan Helsingin Käpylässä (ei asu enää Tuusulassa) :-D . Tamara on hieroja ja fysioterapeutti ja todella pätevä. Omia koiriani olen käyttänyt hänellä ja en voi kun kehua, todella ammattilainen!
Tamarahan hieroo paljon agilitykoiria. :wink:
Avatar
Tiina Hasu
 
Viestit: 465
Liittynyt: 29.05.2005 23:48
Paikkakunta: Mäntsälä

ViestiKirjoittaja Elina Lehtonen » 09.09.2005 21:21

Minulle on osunut koira, jolla on kaikki mahdolliset ongelmat. Myös selkäongelmat.

Koira (nahka-poika) täytti elokuussa kaksi vuotta. 4,5 kk ikäisenä siltä murtui etujalka, kumpikin luu poikki. Se hoidettiin ulkopuolisilla kiskoilla, eipä muistu lääketieteellinen nimi mieleen, olisko ollut externaalinen fiksaatio? Ja alle vuoden ikäisenä koirasta tuli aivan mahdoton, se stressasi, oli täysin arvaamatoan, lähes agressiivinen ja suorastaan sekopää. Sitten tuli eturauhasvaivaa, ja koira kastroitiin. Koira kärsii närästyksestä ym. stressivaivoista. Täytyypä tunnustaa, että olen ollut aivan epätoivoinen koiran kanssa välillä, KIITOS teille kaikille joilta olen hyviä neuvoja saanut.

Pikkuhiljaa ollaan ongelmia saatu ratkaistua ja nyt vihdoin päästiin "villakoiran ytimeen" eli koiralta löytyi selkävaivoja! En vielä tiedä, jouduttiinko ojasta allikkoon, mutta silti on ihana tietää, että koiralla ei selvästikään ole päässä vikaa vaan selässä. Koira on nyt syönyt kolmisen viikkoa särkylääkettä ja on jo ihan eri heppu, ihan silmissä on elo seestynyt. Nyt vasta huomaan, että koira ei ole ikinä venytellyt, hyppinyt tai hakenut sängyn alta lelua. Itse asiassa koira ei ole ikinä aiemmin edes kunnolla nukkunut, vaan kerällä kyhjöttänyt puoliksi hereillä. Tekis jo mieli heittää onnellisesti huokaileva ja venyttelevä koiruus alas sängystä, kun se vie paljon enemmän tilaa kuin aiemmin :-D .

Koiran lantion kohdalta löytyi ylimääräistä luun muodotumista ja kaksi nikamaa on alkanut kasvaa yhteen. Syytä voi vaan arvailla, mutta koiraa on kerran auto tönäissyt oikein kunnolla, meni autostakin valon lasi rikki, ja se on saattanut aiheuttaa ongelman. Tällä hetkellä varsinaista diagnoosia ei vielä ole, vaan tarkoitus on näyttää röntgenkuvia vielä jollekin luista ja selkärangoista enemmän tietävälle. Tulevaisuus on muutenkin avoin, nyt se näyttää erittäin onnelliselta ja tyytyväiseltä koiralta kun saa särkylääkettä. Olemme jo käyneet fysioterapiassa ja hierojalla, jotka molemmat olivat sitä mieltä että jotain outoa koiran lantiossa on. Ja maanantaina mennään kiropraktikolle.

Kannatan todella lämpimästi avointa keskustelua collien ja muidenkin rotujen terveysongelmista. Olisi todella tärkeää, että koiran omistajat tutustuisivat rotuun ja koirien terveysongelmiin niin hyvin, että ei kävisi niinkuin minulle on käynyt; koira on turhaan kärsinyt kivuista ja oletuksena on ollut että päässä vippaa (joko koiralla tai omistajalla :roll: )!

Raportoin lisää, kun saadaan tarkempia tietoja ja "toisen mielipiteen". Onko kenenkään koiraa leikattu kys ongelman vuoksi?
Elina Lehtonen
 

ViestiKirjoittaja Pia Veikkolainen » 11.09.2005 22:04

:peukku: Hyvä Elina,kun halusit(uskalsit)jakaa valitettavan koirasi ongelman :( .Näitä haluaisin"kuulla"lisää.Ketään mollaamatta;koiran olisi pystyttävä tekemään muutakin kuin juoksemaan näyttelykehässä ilman että joku paikka hajoaa.Sinun tapauksessasi Elina tietty voi syy löytyä"auto-onnettomuudesta".Toivon sydämeni pohjasta että kivut pysyvät kurissa eivätkä pahene.Hyviä vointeja teille!Pia,Eppu ja Hertta
Pia Veikkolainen
 
Viestit: 730
Liittynyt: 02.05.2005 03:51
Paikkakunta: Hyvinkää

ViestiKirjoittaja Elina Lehtonen » 12.09.2005 11:04

Kävimme ortopedilla ja diagnoosi on sakriitti eli lannenikaman ja ensimmäisen selkänikaman välin luutuminen. Toistaiseksi erittäin lievä, mutta luutuminen etenee. Jos luun kasvu alkaa painaa hermoa, voidaan koira joutua leikkaamaan.

Ell epäili, että koiran selkäranka saattaa olla liian liikkuva ja toisaalta auton tönäisy ei ainakaan ole parantanut tilannetta. Jos oikein hyvin käy, niin nikamat luutuvat ja koira on sen jälkeen oireeton.

Luulen, että tämä vaiva ei ole missään tekemisissä jalostuksen kanssa, koska collieta jalostetaan käsittääkseni rakenteellisesti "terveeksi", ilman ylilyöntejä. Toisaalta sakriitti näkyy lonkkakuvissa, joten luulisi koiranomistajan tietävän, jos koiralla sitä on ollut kuvaushetkellä :shock: . Tämähän on sakemannien vaiva, kun niistä on jalostettu sellaisia "luisupeppuisia"; ilmeisesti niissäkin käyttökoiran rakenne on ihan muuta kuin näyttelytähtien. Älköön kukaan sakemanniharrastaja hermostuko, en tosiaan tiedä kys rodusta juuri mitään :oops: .

Minua viehatti lk colliessa juuri sen terveen oloinen rakenne. Sellanen kunnon peruskoira ilman mitään kotkotuksia.

Nyt vaan toivotaan parasta. Onneksi Hiskillä ei ole mahavaivoja ollut ja se ei ole millekään allerginen, koska se joutuu syömään särkylääkkeitä toistaiseksi. Sitten ollaankin helisemässä, jos sen maha ei särkylääkkeitä kestä.

Ell lohdutti sananlaskulla, jonka sisältö oli jotain tähän suuntaan: Elämässä saa kaiken, mitä pelkää ja osan siitäkin, mitä toivoo. :roll:

ps. Ihania hymiöitä!
Elina Lehtonen
 

ViestiKirjoittaja Pia Veikkolainen » 15.08.2006 23:47

Eppu (HK3,JK2,TK1 Candymoon Eight Wonder) on käynyt uudestaan selkäkuvissa tänään koska mieleni valtasi epäilys josko sairaus olisi edennyt,sen verran kipeä Eppu on ollut kesäkuusta lähtien :smt090

Tässä diagnoosi kuvanneelta lääkäriltä Pauli Keräseltä Yliopistollisesta eläinsairaalasta:
Epulle tehtiin ortopedinen tutkimus,missä todetiin edelleen selän aristus sekä olkanivelten ojennuksessa aristus.Neurologisessa tutkimuksessa varsinkin vasemman takajalan asentotunto reaktio oli hieman viivästynyt.(Eppu rauhoitettiin ja sekä lanneranka ja olkanivelet kuvattiin).

Röntgenkuvissa todettiin fasettinivelten reagoineen koko lannerangan alueella,varsinkin takaselässä,hermojuurikanavien reunojen reagointi lannerangassa L6-L7 ja L7-S1.Epun oireet voivat johtua fasettinivelongelmasta,mahdollisesta hermojuuripinteestä lannenikamien L6-L7 ja/tai L7-S1 välillä tai välilevytyrästä.
Mahdollisena jatkotutkimuksena suositellaan lannerangan ja ristiselän magneettikuvausta....Et silleen.... :(

Tässä magneetikuvauksen kassan kertymistä(n.1000e :shock: )odotellessa kiitän Tainaa tuhannesti Epun hyvästä hoidosta "ja joo ne diapamit oli Epulle eikä valitettavasti :wink: mulle",sekä "Eppu pahoittelee käyttäytymistään tavoitellessaan ihmisnakkeja hampaillaan,mutta vetoaa siihen että oli jossain mömmöissä ettei oikein muista 8) "

Hoitona edelleen tarvittaessa kipulääkettä ja tiheämpi fysiossa käynti(ennen 2-3kk välein)+normi hieronta viikottain,kenties akupunktio ja uiminen(enpä ole sitten lapsuuden uinut niin paljon kun viime-ja tänä kesänä),onneksi Eppu tykkää uida :D

-Pia-
Pia Veikkolainen
 
Viestit: 730
Liittynyt: 02.05.2005 03:51
Paikkakunta: Hyvinkää

ViestiKirjoittaja Taina Mäki » 16.08.2006 09:53

Joo vassokuu vaan. Eikä se Eppu nyt NIIN tosissaan ollut, kunhan oli jotain tekevinään, mömmöt hidastaa napsimistakin ja toisaalta se kuuluu mun toimen kuvaan olla vähän niinkuin napsimisen kohteena... Hyvä potilas Eppu oli :wink:

Gildalla sitä vastoin on leukanivelessä klappia (=löysyyttä) ja se taas vaikuttaa siihen, että on kiipeäminen A:n yli ollut vaikeeta. Saa siihen laserhoitoa... Aika uskomatonta, että vika on leuassa ja se vaikuttaa takaselkään. Ne hermoradat, ne hermoradat :roll:
Taina ja Rape
Taina Mäki
 
Viestit: 216
Liittynyt: 25.04.2005 12:08
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja Elina Rinkinen » 20.08.2006 19:43

Jouduin lopettamaan 3-vuotiaan tervuni huhtikuussa spondyloosin takia (selkärangan silloittuma).. Koiran sisko lopetettiin paria kuukautta aiemmin myös selkäongelmien takia (viimesissä selkänikamissa epämuodostumia ja koira halvaantui) ja sen jälkeen sitä on suhtautunut aina vakavasti noihin selkäjuttuihin. Nyt on kotona kasvamassa puoli vuotias tervu ja sen selkää tulee kytättyä liian kanssa ja olevinaan näkee vaikka mitä oireita selkävioista ;) vaikkei siinä varmasti todellisuudessa mitään vikaa olekkaan...

Kotona on myös 5v collienarttu minkä kanssa ollaan harrasteltu hakua, jälkeä, tokoa ja agilityä eikä se ole ikinä osoittanut mitään selkäkipuja. Sitä en ole vartavasten vienyt tutkittavasti kun kerta lonkat ja kyynärät on tutkittu jo ennen tätä tervun sairastumista ja omaa "selkätietouttani". Silloin kun diagnoosi tehtiin niin tuli kyllä mieleen että minkähän verran collieilla on vikaa selissä, koska niistä en ole ikinä kuullut puhuttavan. Tervut yleensä ottaen ovat varmasti "kovemmassa kulutuksessa" joten niillä vaivat varmasti tulee helpommin esille kun kotikoira colliella. On kuitenkin kiva että selkävaivoista puhutaan avoimesti, koska eihän niitä kukaan tahallaan koirille jalosta, jos edes ovat perinnöllisiä.

Nuoren koiran lopettamisen jälkeen päätin että tästä lähtien jokainen tämän talon tuleva asukas kuvataan myös selästä lonkkien ja kyynärien lisäksi.. olkoot sitten tervuja tai collieita :) Siinä kuvausmaksussa se selkä ei enää montaa kymppiä summaa lisää, mutta tietääpähän sitten ainakin koiran sen hetkisen selkätilanteen :)

Eipä tää tarina nyt kyllä collieisiin liittyny, mutta kerroinpahan silti :D

Elina
Elina Rinkinen
 
Viestit: 73
Liittynyt: 07.05.2005 23:39
Paikkakunta: Savonlinna

Shadyn selkä

ViestiKirjoittaja Johanna Ruottinen » 09.09.2009 22:46

Toivottavasti on ok että kirjoitan tänne ns henkilökohtaisen tiedotusluontoisen asian. Moni on ollut tietoinen Shadyn selkä(?)ongelmista viimeistään pk-mestiksten jälkeen ja haluan ettei asiasta jää epäselvyyksiä. Tämä käy ehkä myös yhtenä henkilökohtaisena kokemuksena aiempiin selkäkeskusteluihin liittyen (toivon kuitenkin että saa säilyä omana aiheenaan).

Eli Shady on nyt sitten tänään tutkittu ja selkä kauttaaltaan kuvattu, myös lonkat samalla uusintakuvattiin. Lääkärinä taas 'luottokuvaajani' Ventelä. Sain kaikki kuvat mukaan, joten ovat nähtävillä jos joku niitä tahtoo vilkaista/vertailla. Selässä ei ole mitään muutoksia, ei edes pientäkään merkkiä kulumasta (koiralla siis ikää muutamaa päivää vaille 7v. ja takana lähes 6:n vuoden uraputki pk-haussa asiaan kuuluvine kolhuineenkin). Lonkat ovat edelleen priimat A:t. Käsin tunnustellessa ja takajalkoja ääriasentoihin venytettäessä löytyi lannerangan ja lonkkien alueelta selkeät kipukohdat joita lähdetään nyt lihashuollolla ja varovaisella treenin lisäämisellä hoitamaan. Kiinnitin huomiota lääkärin kommenttiin, että ranteet ovat ikäisekseen collieksi kuulemma erityisen hyvässä kunnossa, voimakkaat, sopivan joustavat ja jäntevät, kun tällä rodulla esiintyy ranteissa paljon rakenteellista heikkoutta. Koira tutkittiin koska sillä on tämän kauden aikana ilmennyt vaikeuksia suorittaa pk-esteitä ja tämä tulos antaa nyt uskoa siihen että huolellisella treenaamisella ja kuntoutuksella Shady saattaa vielä palata kisakentille. Kiitos kaikille jotka hätistelitte minua tutkimaan koiran, nyt sain mielenrauhan sen suhteen että uskallan jatkaa Shadyn treenaamista esteillä ja mahdollisesti käyttää sitä joskus vielä jalostukseen.

Samalla tutkittiin selästään isänsä epäilysten vuoksi Shadyn poika Eevertti, vajaa 4v,(samalla tehtiin normaalit pevisa-kuvaukset), jonka varalle meillä on jatkosuunnitelmia. Epen selkä on myös täysin terve.
Avatar
Johanna Ruottinen
 
Viestit: 1111
Liittynyt: 25.04.2005 18:12
Paikkakunta: Latovainio

Nikamavälin ahtaus

ViestiKirjoittaja Heidi Akkila » 14.12.2009 23:33

Käytin tänään reilu 2-wee pehkocollienartun selkäkuvauksissa Joensuussa ja siellä todettiin että olikohan se nikamat L6 ja L7 väli on hieman ahdas (kuitenkin viimeinen nikamaväli). Koira on käynyt n.kk sitten hierojalla ja siellä muistaakseni kyseiset nikamat olivat tosi kipeenä ja ennen hierontaa oireili jatkuvalla venyttelyllä ja ulahti kerran tosi pahasti kun kaverin koira yritti ilmeisesti selkään nousta ja ontui sen jälkeen toinen takajalka ihan vatsan alla.

Vuosi sitten kuvattu lonkat ja kyynärät, tuloksena A/0. Hieronnan jälkeen vähentynyt ylimääräinen venyttely tosi paljon ja on muutenkin ollut enemmän oma itsensä kuin ennen hierontaa, mutta siltikin vielä venyttelee jonkun verran ja alkaa "steppaamaan" välillä kun alaselkää painelee.

Eläinlääkäri sanoi että kannattaa kuvauttaa selkä uudestaan 2 vuoden päästä, jotta nähdään onko sinne tullut muutoksia, sanoi myös että voihan sieltä olla mennyt välilevykin mutta ei se varmaan näin vähän oireilisi? Harrastetaan aktiivisesti agilitya ja tokoa, pari kk sitten käytiin myös polkemassa todella rankka AD-kestävyyskoe. Välillä koira on oireillut tokossa että kieltäytyy menemästä maahan tai ei meinaa sieltä nousta mutta agissa ei oo koskaan ollut mitään ongelmia.

Onko muilla ollut samanlainen tapaus ja miten se on siitä edennyt ja mitä asialle on tehty?

Tässä vielä kuva selästä:
http://i129.photobucket.com/albums/p215/heklu/Deminselk001.jpg
PkcN Maple Yard Corvette "Demi" -07
PkcN "Rita" -00
SpkN Mertzenheit's Fatal Beauty "Dina" -06
Avatar
Heidi Akkila
 
Viestit: 26
Liittynyt: 12.08.2005 23:39
Paikkakunta: Savonlinna

Re: Nikamavälin ahtaus

ViestiKirjoittaja satu tolonen » 15.12.2009 00:22

Hei!

Meidän Lotalla on kaularangassa kaksi nikamaväliä ahtautunut,tosin kysessä on cockerspanieli. Oireina oli kova niskakipu,silittäessäkin ulahteli,eikä tuolloin suostunut ottamaan maasta mitään noutoesineitä suuhunsa. Hoitona oli tuolloin lepo,hieronta,akupunktio ja kipulääkkeet. Kuvattu ei ole uudestaan,koska Lotta jäi tuolloin heti "eläkkeelle" johtuen siitä,että Lotalla on muitakin vaivoja. Muistaakseni oireet kestivät aika pitkään,olisiko ollut noin puoli vuotta,ilmentyen niin,että jos joku silitti niskasta,niin Lotta aina kiljaisi.
Lotta täyttää maaliskuussa 10 vuotta ja tuo niska episodi tapahtui siis noin 6 vuotta sitten,eikä ole onneksi senjälkeen enää vaivannut!
satu tolonen
 
Viestit: 42
Liittynyt: 06.05.2008 23:44

Re: Nikamavälin ahtaus

ViestiKirjoittaja Päivi Vuori » 15.12.2009 10:52

Meidän Elliltä löytyi aikanaan ahdas nikamaväli rintarangan alkuosassa. Elli oli myös 2v silloin. Oireina oli ensin agility-treeneissä hiukan epäpuhdas liikkuminen ja myöhemmin toisen etujalan keventäminen. Kuvauksissa sitten näkyi tuo nikamaväli, jonkin sortin traumaa sen syyksi arveltiin (välilevy?). Mitään nikama- tai nivelmuutoksia ei näkynyt.

Hoitona Ellille oli aluksi tiivis akupunktiojakso ja myöhemmin fysioterapia. Akupunktiota ei tarvittu alun jälkeen enää uudestaan, fysioterapiassa käytiin 6-8 viikon välein. Ellin ahdas nikamaväli oli sellaisessa paikassa että siltä meni etupää helposti jumiin raskaamman liikunnan jälkeen, kotihoitona jumituksiin käytin ihan hernepussia ja venyttelyä.

Agilityssa ei Ellin kanssa sitten enää käyty, en myöskään enää tarkoituksella hypyttänyt sitä enkä juoksuttanut pyörän vierellä. Muuten se sai kyllä juosta ja hyppiä ihan mielensä mukaan. Liikuntaa ei tarvinnut muutenkaan rajoittaa, raskaimmat lenkit tehtiin sitten vaan mieluummin metsässä joustavalla alustalla kuin asfaltilla.
FIN KVA HK3 BH Sharleis Brainy Bill
ssn Korennon Vadelma
Avatar
Päivi Vuori
 
Viestit: 54
Liittynyt: 21.08.2005 16:20

Re: Nikamavälin ahtaus

ViestiKirjoittaja Heidi Malmivaara » 15.12.2009 13:30

Peppillä on myös nyt hieman selkäongelmaa. Se oireili oikean etujalan ontumisena sekä haluttomuutena kävellä ja lopulta se kieltäytyi kävelemästä lähes kokonaan. Ongelmia sillä on kahdessa paikkaa omasta mielestäni, tätä on hieman vaikea selittää. Rintarangassa sillä on paha paikka, säästä pari kolme sormea taaksepäin, ilmeisesti tämä aiheuttaa tällä hetkellä satunnaisen etujalan ontumisen (?). Koira kuvattiin kutakuinkin kirsusta hännänpäähän eikä siitä tehty mitään muita löydöksiä kuin täsmälleen sama nikamaväliahtauma lievänä kuin aiheenaloittajallakin. Lääkäri oli sitämieltä että se on kaiken a ja o. Se aiheuttaa kipua ja jumittaa kaiken muun.

Koiraa hoidettiin kipulääkkeilla ja fysioterapialla mutta vatsa ei kestänyt kipulääkkeitä joten jatkettiin fysioterapialla. Pikkuhiljaa alkoi käydä selville sittenkin kuvio että koiralle tulee valtavat käsittelykivut fysioterapiasta joten nyt on löydetty akupunktio ja se on meidän juttu!
Nyt vielä havaittiin yhtäkkiä sellainen että yksittäinen fysioterapiakerta koiralla provosoi ontumisen uudelleen esiin, tämä on hieman mysteerista. Mutta koska akupunktio toimii, jatkamme sitä.

Osteopaatti Leena Piira teki myös kerralla ihmeitä, hänelle aika on myös tulossa....ja sitä odotamme kuin kuuta nousevaa..
Pkcn Irokon The Shining "Merkki"

Sydämen sopukoissa ja muistoissa:
Pkcn Suvinuoskan Anastasia "Milla"
X-rotu Mellu (pystykorva-labbis-hirvikoira-ajokoira mix)
Pkcn Snowpaw Purple Angel "Peppi"

peppermillscollies@gmail.com
http://www.peppermillscollies.com
Avatar
Heidi Malmivaara
 
Viestit: 1660
Liittynyt: 25.04.2005 15:57
Paikkakunta: Turku

Re: Nikamavälin ahtaus

ViestiKirjoittaja Ida Forssell » 15.12.2009 21:57

Toivottavasti olette pitäneet hierojan jälkeen taukoa treeneistä. Jos en ihan väärin muista, niin pitiköhän hieronnan jälkeen pitää taukoa ainakin viikon verran (jos meni väärin, niin viisaammat korjatkaa, kiitos!). Jos ootte menneet hierojan jälkeen saman tien treeneihin, niin ei se ainakaan auta koiran kipuja...

Toivottavasti saat Demin selän kuntoon! :smt006
*Maple Yard Dashed Line "Onni" synt. 20.8.2008*
Avatar
Ida Forssell
 
Viestit: 40
Liittynyt: 12.02.2008 18:52
Paikkakunta: Lappeenranta

Seuraava

Paluu Terveys, jalostus ja luonne.



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä