Collieiden ja kissojen yhteiselämä?

Muu keskustelu.

Valvojat: Anna Sinerheimo, Nonna Peltonen

Riikka Teikari

Collie ja kissa

Viesti Kirjoittaja Riikka Teikari » 02.07.2005 12:40

Hei,
Olen syksyllä ottamassa collien pennun vuoden ikäisen kissan kaveriksi. Minua kuitenkin hieman arveluttaa miten uusi tulokas ja kissa tulevat toimeen keskenään.

Olisiko kellään kokemuksia siitä miten kissa ja koiranpentu sopeutuisivat parhaiten toisiinsa?

Avatar
mari nurminen
Viestit: 124
Liittynyt: 26.04.2005 08:11
Paikkakunta: Viljakkala
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mari nurminen » 02.07.2005 22:07

Kissaa en omista, mutta voisin hieman kertoa collie pojan ja kolmen fretin yhteiselosta. :) Koska fretti, kuten kissakin on hyvin oman arvon tunteva otus, on tuo tilannekkin aikalailla sama.

Meillä tuo sopeutuminen tapahtui yksinkertaisesti siten, että pentu kun tuli, olivat nuo näädät toisessa huoneessa. Kun pentu oli saanut koluta koko asunnon läpikotaisin otin nuo yksitellen haistelemaan toisiansa. Sitten päästi kaikki kolme huoneesta ja pentuhan meni heti uteliaana perässä katsomaan uusia "kavereita".

Fretit kun eivät onneksi raavi taikka räppäse silmille, olivat silmät turvassa. Pari kipeää puraisua tuo sai kuonolle kun kävi liian tuttavalliseksi. Nuo tekivät kyllä nopeasti selväksi, etteivät halua liian läheistä kontaktia pennun kanssa ja nopeasti pentu oppikin ettei nenää kannata liian lähelle viedä. Tietenkin vahdin tarkoin, ettei mitään ikävää väliselkkausta tapahtunut, tai ettei pentu liiaksi säikähdä uusia tuttavuuksia.

Siitä sitten pidin kaikkia yhdessä irrallaan pieniä jaksoja, jotta oppivat elämään sulassa sovussa. Tottakai pentu aluksi mennä viipotti perässä, mutta liiasta riehumisesta kiellettiin. Nyt nuo ovat tuon 11kk eläneet sulassa sovussa. Freteistäni uros on vienyt pomon paikan ja pitää tuolle collikka pojalle kuria, mikäli alkaa liiaksi härkkimään. Esim. semmoisina päivinä kun energiaa on pakkautunut liiaksi. ;)

Kissallahan on kuitenkin se etu että se pääsee kaapin yms. päälle rauhassa piiloon. Mutta toisaalta taas saa tarkkaan vahtia, ettei kissa pääse räppäisemään pentua silmille. En tiedä oliko tuosta sepustuksesta nyt kauheasti apua, mutta luulen että kun antaa niiden toisiansa haistella ja sitten vain katsoa rauhassa kuinka tilanne alkaa kehittymään.

Toki voi mennä aikaa ennen kuin alkavat sopeutmaan, meilläkin meni, mutta enpä usko moisen olevan mahdottumuus. Täällä varmasti on paljon kissakoira ihmisiä. Osaavat varmaan kertoa tarkemmin. :)

Avatar
sanna holm
Viestit: 120
Liittynyt: 23.06.2005 14:09
Paikkakunta: Siilinjärvi

Viesti Kirjoittaja sanna holm » 02.07.2005 22:41

Omasta kokemuksestani voisin kertoa,ettei ole ollut minkäänlaista ongelmaa jos kissan lisäksi tulee perheeseen koira vauva.Eläimet kuitenkin vaistoavat(ainakin omasta mielestäni)että kyseessä on pentu eikä koe käyttäytymisestä huolimatta uhkana.Ei mene montaa päivää kun kissa ja koira ovat maailman parhaat ystävykset ja huolehtivat toisistaan tarpeen tullen.Toki se on myös kissan luonteesta paljolti kiinni mutta nuorena kuitenkin ovat yleensä melko sopeutuvaisia.Pari päivää kannattaa olla silmä tarkkana ja yön ajaksi vaikka mahd.eristää jos tilanne sitä vaatii.
Always follow your nose(Gandalf the gray)

Pia Veikkolainen
Viestit: 730
Liittynyt: 02.05.2005 02:51
Paikkakunta: Hyvinkää
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Pia Veikkolainen » 02.07.2005 23:37

Meillä on ollut aina kissoja ja koiria.Yleisesti ottaen omasta kokemuksesta voisin sanoa että aikuinen koira tottuu nopeammin kissanpentuun kuin aikuinen kissa koiranpentuun.Mutta uskon että se menee teillä aivan hyvin kun olet alussa aina mukana kun pentu ja kisu kohtaavat.Riippuu todellakin paljon kissasta.Niinkuin edellinen kirjoitti niin ehkä yöksi ja kun joudut jättämään ne yksin kahdestaan on varmempi laittaa ne eri huoneisiin alussa ennenkuin kisu tottuu pentuun.Meillä on ollut kerran lähellä silmää kiva ventti mutta kaikesta olaan selvitty ihan maalaisjärjellä.Toivottavasti en kuullostanut kauhian negatiiviseltä koska se menee teillä varmasti hyvin ja niistä tulee kivat ystävät toisilleen :P T:Pia,Eppu,Hertta,Muffi the cat ja Minni the cat

Riikka Teikari

Viesti Kirjoittaja Riikka Teikari » 03.07.2005 07:59

Kiitoksi paljon vastauksistanne.
Meillä tosiaan kissa on nähnyt vanhempieni koiria silloin tällöin ja haluaisi aina mennä tutustumaan tarkemmin. Koirat ovat kuitenkin jo vanhoja, eivätkä välitä kissan seurasta, joten meillä saa aina vahtia ettei koirat tee mitään kissalle.
Tilanne on kuitenkin toinen jos nämä koirat tulevat meille, kissan reviirille. Kissa sähisee koirille ja puolustaa omaa aluettaan. Mutta toivottavasti pennun tullessa taloon kissa ymmärtäisi, että uusi tulokas on vasta vauva.

Tottakai tämä sopeutuminen riippuu paljon kissan ja koiran luonteesta, kuten kirjoititte. Täytyy vain toivoa että kaikki menisi hyvin ja pitää seurata tilannetta tarkoin, kun petu tulee taloon.

Avatar
Krista Ripatti
Viestit: 24
Liittynyt: 25.04.2005 11:59
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Krista Ripatti » 09.07.2005 00:33

Mulla oli koiriin tottunut kissa silloin kun Jami meille tuli, ja koko tutustuminen sujui todella mallikkaasti. Koiranpennulle kun kaikki on uutta uudessa kodissa, niin eipä tuo kyseenalaistanut kissan asemaa mitenkään, oli tavallaan itsestäänselvää, että tässä huushollissa on sitten tuollainen otus.

Myöhemmin kissasta tuli Jamin kissa, ne olivat parhaat ystävät ja koira oli ainoa, josta kissa piittasi. Sittemmin kissa jouduttiin sairauden vuoksi lopettamaan ja meillä eleltiin vuosi kokonaan ilman kissaa. Viime syksynä meille sitten saapui pikkuinen devon rex -tyttönen ja tuo koira sekosi siihen aivan täysin. Olisi halunnut kovasti hoitaa ja helliä kissanpentua, eikä voinut ymmärtää kun kissa sähisi ja murisi vastaukseksi lähestymisyrityksille. Viikon ajan sähistyään kissa totesi, että koira ei ilmeisesti aio syödä sitä ja Jami pääsi vihdoin toteuttamaan itseään - eli siis pesemään ja hoivaamaan kissaa.

Kissa on ehdoton kuningatar ja koira antaa sen tehdä mitä vain, jopa syödä kupistaan. kun meno yltyy liian rajuksi (eli koiraan sattuu kynnet tai hampaat) tuo vain inisee hieman, mutta ei satuta kissaa mitenkään takaisin.

Eiköhän teilläkin mene ihan hyvin, kunhan muistat vaan antaa aikaa ja järjestää kissalle mahdollisuuden päästä jonnekin turvaan, sellaiseen paikkaan mihin koira ei pääse perässä. Useammalta ihmiseltä olen kuullut, että kissalla on kestänyt noin viikon tottua koiraan, ja näin meidän Nemeallakin oli. Eli älä ihan heti luovuta vaikka tuntuisikin vaikealta. Meilläkin alkuun Nemea murisi kuuluvasti kun koira vain vilkaisikin siihen, ja nyt nuo ovat kuin paita ja peppu.

Avatar
Krista Ripatti
Viestit: 24
Liittynyt: 25.04.2005 11:59
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Krista Ripatti » 09.07.2005 00:34

Lisätään vielä, että meillä pidettiin kissaa ja koiraa erillään kun ihmisväki oli poissa sekä silloin kun Jami oli pentu että silloin kun Nemea tuli taloon. Vasta sitten kun kohtaamiset sujuivat valvotusti mallikkaasti, jätin ne keskenään yksin.

Outi Raunetvuo-Penttilä

Viesti Kirjoittaja Outi Raunetvuo-Penttilä » 13.07.2005 22:52

Minulla oli kuusi isoa norjalaista metsäkissaa ja vielä isompi maine coon, kun Helmi tuli taloon. Se oli jokaista kissaani pienempi ja kevyempi... vaan ei kauaa. Pari kissoista ryhtyi heti kaveriksi ja yksi tuumaili, että tuo pitäisi lopettaa heti alkuunsa, mutta mietti liian pitkään, ja Helmi kasvoi siitä ohitse, ja niinpä ajatus jäi toteuttamatta. En jättänyt koiraa ja kissoja valvomatta samaan tilaan alkuun, mutta kun koira hieman kasvoi , niin silloin se jo olikin oppimut kunnioittamaan kissaa ja kissan tassua, ja keskittyi leikkimään niiden kanssa, jotka olivat suosiollisia, ja jätti rauhaan ne, jotka siitä hänelle ilmoittivat tassullaan. Eli iahn hyvin meillä on sujunut, kunhan vaan pitää huolt siitä, että kissalla on aina mahdollisuus poistua tilanteesta sen arvolle sopivalla tavalla, eli on huonekaluja joiden päälle hypätä pois koiran ulottuvilta. Jos kissa joutuu pattitilanteeseen koirn kanssa, se voi saada pahaa jälkeä aikaan, mutta ainakaan meillä kissat ei ole koskaan tosissaan hyökänneet pennun niskaan, kunhan vaan ovat opettanet nulikalle tapoja.

Arja Valli

Viesti Kirjoittaja Arja Valli » 15.07.2005 08:27

Minulla oli ensin nahka ja sitten tuli kissa, se sujui ihan hienosti. Vaan kuluipa nelisen vuotta ja tuli aika ottaa nahkalle kaveri. Kissaneiti Hallava oli pennusta sitä mieltä, että tuo ei asu meillä! Se murisi ja kiljui ja vaani ja hyökkäili. Kissaa ja koiranpentua piti siis vahtia koko ajan. Elämä oli melkoista myllerrystä kaksi viikkoa. Kunnes eräänä päivänä Hallava luovutti ja ryhtyi tutustumaan koiranpentuun. Nykyisin ne ovat ylimmät ystävät.
Seuraavan nahkan tulo taloon pari vuotta myöhemmin sujui sitten jo ilman dramatiikkaa.

Avatar
Saana Nuotila
Viestit: 68
Liittynyt: 01.11.2005 12:16
Paikkakunta: Lohja

Viesti Kirjoittaja Saana Nuotila » 02.11.2005 14:29

No meillä tulevat oikein hyvin toimeen 3 kk collie ja 1 v kissa. Ensinmäisen viikon ajan kissa sähisi pennulle ja kissa oli laitettava pesuhuoneeseeen aina päiväksi kun emme olleet kotona. Yhteiset ajat jolloin kissa ei sähissyt olivat silloin kun kumpikin söivät :-D Mutta tosiaankin viikossa ainakin meidän kissa hyväksyi pennun perheen jäseneksi.

Avatar
Jorma Lahti
Viestit: 1179
Liittynyt: 24.04.2005 23:20
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jorma Lahti » 03.11.2005 20:01

Neljä kissaa oli jo kotona ja sen jälkeen ottiin vielä kaksi collikkaa - uros ja narttu, ei ole ollut ongelmia. Vierekkäin makoilevat lattialla taikka sohvalla. Toisinaan menevät peräkanaa, mutta sehän kuuluu vain asiaan. :)

Avatar
Kirsi Leppälammi
Viestit: 1127
Liittynyt: 24.04.2005 23:42
Paikkakunta: Uusikaupunki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kirsi Leppälammi » 24.11.2005 22:32

Tähän on pakko laittaa pari kuvaa :)

Kuvassa pennut ovat 4 päivän ikäisiä. Hoitoapuna NouNou 4v. Hurina-emä vain kehrää. :-D

Kuva

Kuva

Avatar
sanna holm
Viestit: 120
Liittynyt: 23.06.2005 14:09
Paikkakunta: Siilinjärvi

Viesti Kirjoittaja sanna holm » 25.11.2005 00:01

Voi kuinka kaunis näky :smt057
Always follow your nose(Gandalf the gray)

Avatar
Saana Nuotila
Viestit: 68
Liittynyt: 01.11.2005 12:16
Paikkakunta: Lohja

Viesti Kirjoittaja Saana Nuotila » 29.11.2005 09:08

oi ei tuo "sininen" pentu näkyy täälläkin sivuilla :smt055 se on vaan niiiin ihana :-D

Julia Haikonen

Viesti Kirjoittaja Julia Haikonen » 11.01.2006 12:43

Moi

Meijän ensimmäinen collie kuoli puoltoista vuotta sitten, mut se oli oikea kissojen ylin ystävä :-) Nukku aina kissojen kanssa kyljet vastakkain ja nuoli niiden turkkia. Sulosta. :wub: Nyt meillä on uus collienpentu ja katotaan nyt miten se suhtautuu kissoihin, kun niiden kans pääsee tekemisiin. :D

Avatar
Heidi Bechstein
Viestit: 242
Liittynyt: 25.04.2005 15:48
Paikkakunta: Espoo

Collieiden ja kissojen yhteiselämä?

Viesti Kirjoittaja Heidi Bechstein » 21.06.2007 11:12

Kertokaahan collieiden ja kissojen omistajat, miten tulevat toimeen keskenään ja miten yhteiselämä sujuu. Olen kuullut muutaman collien omistajalta, että koira inhoaa kissoja mutta tämä on varmaan yksilöstä kiinni. Tykkäävätkö toisistaan, inhoavatko toisiaan tai pysyttelevätkö poissa toistensa tieltä?

Robin on tutustunut siskoni kissaan enemmänkin ja kumpikaan ei päästänyt moneen päivään toistaan hetkeksikään silmistä. :shock:

En siis ole kissaa hankkimassa vaikka kauhee kissakuume onkin, mutta muuten vaan kiinnostaa. :D

Avatar
Hanna Ollikainen
Viestit: 620
Liittynyt: 14.06.2005 23:07
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Hanna Ollikainen » 21.06.2007 11:16

Meillä on 11,5 vuotiaat kissasiskokset ja 3 koiraa. (8,5, 6 ja 4-vuotiaat)

Hyvin sujuu yhteiselämä, ei ole oikeastaan koskaan ollut mitään ongelmia.

..Paitsi Simon mielestä :-D Se joutuu joskus kokovartalopesuun ja siinä on vaan kyhjötettävä kun jompikumpi kissamummo ottaa päästä kiinni ja pesee antaumuksella. :-D ..Joskus koko kropan :roll:

Avatar
Auli Mattila
Viestit: 27
Liittynyt: 19.07.2006 13:29
Paikkakunta: Tyrnävä

Viesti Kirjoittaja Auli Mattila » 21.06.2007 11:45

meillä sujunu todella hyvin kissan kanssa myös yhteiselämä...

Välillä Jeri antaa kyytiä kissalle ja toistepäin... Jerin mielestä Viirun korvien peseminen on must... :lol: Ei mitään ongelmaa, kissa tahtoo vaan vähän härnätä Jeriä ja se kyllä ärähtää sille jos haluaa olla rauhassa ja kissa uskoo sen sitten suosiolla... Nukkuvatki välillä yhessä...

Meidän kissa täyttää heinäkuussa 1 v. :-D
pk u: Windy Forest's Hopefully Black "Jeri"

Avatar
Mari Morko
Viestit: 253
Liittynyt: 20.05.2005 20:44
Paikkakunta: Lievestuore
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Mari Morko » 21.06.2007 12:09

Meillä nuorimmainen eli Bardi ja kissa on ihan hellyyttävä pari. Olivat about samankokoisia (~5 kg) pennun kotiutuessa ja siinäpä sitten painittiinkin sulassa sovussa. Kissa osasi tosi nätisti leikkiä ilman kynsiä ja välillä maattiin vierekkäin ja pestiin pennun naama ja korvat.

Välit on säilynyt lämpiminä, vaikka kokoeroa on tullut Bardin hyväksi jokunen kilo. Bardi osaa olla nätisti kissan kanssa ja kissa tekee välillä aloitteen leikkiin. Sitten roikutaan Bardin kaulassa ja "purraan" hurjana, Bardi läpsii kissaa jne.

Aikoinaan kun kissa tuli pentuna taloon, oli vielä vanhat herrat eli Digi ja Jambi. Digi ei paljon kissanpennusta välittänyt niin kauan kuin ei ihan niskaan pomppinut (se piti tietysti kokeilla ja siitä sai asiaankuuluvan ärähdyksen). Jambi oli turvallinen setä, jonka korvilla ja hännällä oli kiva leikkiä ja jonka kylkeen turvallista nukahtaa. Jambi oli omalle kissalle lempeä, mutta vieraat kissat sai kyllä kyydityksen kohdalle osuessaan... Kumpikaan ei nuoruudessaan ollut kissojen kanssa tekemisissä.

Avatar
Tanja Hämäläinen
Viestit: 908
Liittynyt: 24.04.2005 23:29
Paikkakunta: Lappeenranta
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Tanja Hämäläinen » 21.06.2007 13:53

Meillä ei ole koskaan ollut mitään ongelmia collieiden ja kissan yhteiselon kanssa. Takku-kissa on ehdoton pomo, on tehnyt sen molemmille selväksi jo heti pentuna.
Aika vähän kissa ja koirat toisiaan edes huomioivat; Mummon kanssa ne välillä toisiaan haistelevat ja Mummon Takku hyväksyykin paremmin kuin Oton, joka ottaa kerran päivissä kissalta nenilleen. :roll: Otto kun ei ole oppinut kohta 9v aikana ettei kissan takapuoleen kannata työntää kylmää ja kosteaa nenää eikä se myöskään välitä suukotteluista, aina tulee tassusta nenille (yleensä ilman kynsiä). Aina ohimennessään Otto vähän tuuppaa Takkua niskaan tai kylkeen, Takku räppää kuonolle ja Otto juoksee itkien lähimmän ihmisen luo kertomaan mitä kävi. Tätä tapahtuu joskus useammankin kerran päivässä ja tosiaan sama meno on jatkunut jo kohta yhdeksän vuotta... Ei ihme että kissalla on pinna vähän kireällä Oton kanssa. :-D

Aika monessa collieperheessä taitaa olla kissa tai useampia, ainakin itselle tulee mieleen montakin.

Ps. Tuota beagleä kissa ei olekaan sitten hyväksynyt ollenkaan, se taitaa olla niin kissan kokoluokkaa ettei Takku sitä edes pidä koirana. :lol:

Avatar
Jorma Lahti
Viestit: 1179
Liittynyt: 24.04.2005 23:20
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jorma Lahti » 21.06.2007 15:57

Meillä on kolme collieta ja viisi kissaa, mutta naapurin katti voisi saada tästä huolimatta ja saakin kyytiä. Eli tärkeää on se, että koira kokee kissan kuuluvan omaan laumaansa ja varmasti toisinkin päin.

Avatar
Heidi Malmivaara
Viestit: 1668
Liittynyt: 25.04.2005 14:57
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Heidi Malmivaara » 21.06.2007 17:55

Meillä Milla-äiti ei perusta kissoista, kauhealla haukulla ajaa takaa, mutta toisaalta jos kiinni saisi niin ei tekisi mitään. Lähikontaktissa on ollut ja osaa käyttäytyä mutta heti kun kisu lähtee liikkeelle sama mesoaminen toistuu. Pimeässä luulee toy-kokoisia koiriakin kissoiksi, reagoi myös kissan hajuun ja varsinkin miukuääneen.

Millan pentu, Rilla joka oli pentutestissä huippusaalistaja asuu sujuvasti kissan (ja isänsä) kanssa yhteiseloa. Kissa on tosin varsin pitkäpinnainen.
Pkcn Irokon The Shining "Merkki"

Sydämen sopukoissa ja muistoissa:
Pkcn Suvinuoskan Anastasia "Milla"
X-rotu Mellu (pystykorva-labbis-hirvikoira-ajokoira mix)
Pkcn Snowpaw Purple Angel "Peppi"

peppermillscollies@gmail.com
http://www.peppermillscollies.com

Avatar
Merja Pihlajasaari
Viestit: 415
Liittynyt: 29.04.2005 20:12
Paikkakunta: Ulvila
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Merja Pihlajasaari » 21.06.2007 20:21

Hyvinhän nuo kissat ja colliet juttuun tulee :D

Kuva

Avatar
Krista Ripatti
Viestit: 24
Liittynyt: 25.04.2005 11:59
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Krista Ripatti » 22.06.2007 00:12

Meillä on sekä collieita että kissoja, ja hyvin tulevat juttuun.

Tärkeintä on se, että koirille on selvää, miten päin marssijärjestys menee... :lol:

Kuva

Avatar
Marika Sandell
Viestit: 367
Liittynyt: 06.09.2006 20:35
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Marika Sandell » 24.06.2007 19:26

Meillä Kille ei ole kovinkaan paljon tekemisissä kissojen kanssa, mutta kovin utelias Kille on ollut siskoni kissoja kohtaan joista toinen on arka ja toinen aika utelias. Vielä ei ole uskallettu päästää niitä kauhean lähelle toisia, mutta pikkuhiljaa. Kille varmaan tutustuisi mielellään kissoihin, mutta siskoni kissat eivät ole loppujen lopuksi kauhean innostuneita haukkuvasta koirasta :-D
Paras ystäväni tässä maailmassa on ehdottomasti oma rakas koirani

Vastaa Viestiin